Vyöruusun voi saada kuka tahansa vesirokon sairastanut, ja se yleistyy iän myötä.

Vyöruuusu aiheuttaa rakkulaisia ihomuutoksia ja usein voimakasta kipua. Kuva: Colourbox

Vyöruusun on epäilty suurentavan dementiariskiä, mutta tuoreessa tanskalaistutkimuksessa tästä ei löydetty viitteitä. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.

Tutkijat hyödynsivät Tanskan kattavia rekisteriaineistoja ja vertasivat 250?000:ta vyöruusun sairastanutta 1,2 miljoonaan terveeseen samanikäiseen verrokkiin. Potilaat olivat keskimäärin 64-vuotiaita ja heitä seurattiin 20 vuoden ajan.

Kun analyysissa huomioitiin monia dementian riskiin vaikuttavia taustamuuttujia, vyöruusun sairastaneet eivät sairastuneet dementiaan yhtään todennäköisemmin kuin verrokit. Kummassakin ryhmässä noin 10 prosenttia sai dementiadiagnoosin seurannan aikana.

Dementiariski oli tosin noin kaksinkertainen potilailla, joiden vyöruusu oli levinnyt keskushermostoon, mutta tämä on erittäin harvinaista ja koskee vain alle 0,1 prosenttia potilaista.

Tanskalaisten havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne vahvasti viittaavat siihen, ettei vyöruusu altista dementialle. Näin ollen vyöruusun ehkäiseminen rokotteilla ei todennäköisesti vähennä dementioita.

Vyöruusu johtuu vesirokkoviruksesta, joka jää piileksimään selkäytimen läheisiin hermojuuriin vesirokon jälkeen. Se aiheuttaa rakkulaisia ihomuutoksia ja usein voimakasta kipua. Vyöruusun voi saada kuka tahansa vesirokon sairastanut, mutta se yleistyy iän myötä. Yhden vyöruusun on sairastanut 2 prosenttia 40-vuotiaista, 5 prosenttia 50-vuotiaista ja 10 prosenttia 70-vuotiaista.