Tulevaisuudessa saatamme kohdata yhä useammin Haminasta löytyneen mursun kaltaisia uusia ja yllättäviä tulokkaita Suomen luonnossa. Näin ennustaa Yle Radio Suomen vieraana ollut ympäristökeskuksen biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro.

Lumiaro näkee tulevaisuuden, jossa on paljon luontaisesta elinympäristöstään todella kauas vaeltaneita eläimiä. Haminan mursun vaellukseen liittyi luultavasti ainakin mursukantojen elpyminen, mutta tulevaisuuden vaeltajilla matkanteon motiivi tulee olemaan yhä useammin elinympäristön lämpötilan nousu.

- En usko, että tänne mursuja kauheasti tulee, mutta jotain muuta yhtä eksoottista tai outoa kylläkin, hän sanoo.

Lumiaro puhuu tulokaslajeista ja vieraslajeista. Niissä on selvä ero: Vieraslajit ovat ihmisen avustuksella maahan levinneitä lajeja, kannan istutuksena tai esimerkiksi kuljetusten ja kauppalastien mukana tulleita.

Tulokaslaji taas on Suomen luontoon omin neuvoin, esimerkiksi lentämällä, kävellen, uiden tai tuulen mukana tullut laji.

Lumiaro näkee nimenomaan tulokaslajien saapumisen olevan väistämätön osa tulevaisuutta, joka tulee lisääntymään lähivuosikymmeninä. Hän kertoo, että Suomeen on tullut jo viime vuosikymmenien aikana suunnilleen tuhat uutta tulokaslajia ilmaston lämpenemisen seurauksena.

Lue lisää:

Kultasakaali onkin liikkunut Suomessa jo luultua aiemmin - riistakameran kuvat vahvistivat havainnon

Suomesta löytyy nyt jatkuvasti uusia perhoslajeja, joita ilmaston lämpeneminen houkuttelee pohjoiseen

Lämpötilat pakottavat lajit liikkeelle

Lumiaron mukaan Välimeren ilmasto tulee siirtymään Keski-Eurooppaan. Suomessa taas tulee vallitsemaan 50 vuoden päästä samanlainen ilmasto kuin Unkarissa nyt.

- Eläinten kannalta se on käänteentekevää, sillä ne ovat sopeutuneet tiettyyn lämpötilaan. Jos lämpötila siirtyy, eläintenkin pitää siirtyä.

Sen lisäksi, että lajeille on haastavaa hakeutua kohti pohjoista ilmaston muuttumisen tahdissa, suuri vaellus lämpötilan perässä tarkoittaa myös isoja riskejä.

Lumiaro kertoo, että on sattumasta kiinni, sopeutuuko tulokaslaji uuteen elinympäristöönsä vai ei. Esimerkkinä hän antaa yöperhoset, joita on tullut Suomeen noin 150 uutta lajia 90-luvulta lähtien. Niistä 48 on tähän mennessä kyennyt muodostamaan pysyvän kannan maahan.

- Se vähän riippuu lajiryhmästä, että onko täällä ekologisia lokeroita, eli elinympäristöjä, missä ne voivat elää. Jos on vaikka keskieurooppalainen hyönteinen, joka elää tammista, niin täällä on aika vähän tammia, mistä elää. Siinä mielessä luonto ei pysy ilmastonmuutoksen perässä.

"Meillä ei enää ole sitä Suomea"

Luonnonsuojelussa lähdetään Riku Lumiaron mukaan edelleen usein siitä ajatuksesta, millainen Suomi on ollut vaikkapa 60-, 70-, tai 80-luvuilla.

- Mutta kun meillä ei enää ole sitä Suomea lämpötilallisesti. Me puhumme jo paljon ilmastonmuutoksesta. Mutta luonnon osalta jää ymmärtämättä, ettei enää puhuta pohjoisesta havumetsävyöhykkeestä, vaan pikkuhiljaa keskieurooppalaisesta lehtimetsävyöhykkeestä, hän sanoo.

Tuore tilasto kertoo, että tammen määrä on lisääntynyt Suomen luonnossa 10 prosenttia ja vaahteran 13 prosenttia. Tilaston valossa lehtipuut lisääntyvät ja levittäytyvät jo nyt.

Lumiaro antaa naalin esimerkkinä Suomesta kokonaan kadonneesta lajista. Koiraeläin on pesinyt Suomessa viimeksi Utsjoella vuonna 1996. Sittemmin sitä on palautusistutettu Ruotsin ja Norjan puolella.

- Kettu, joka ei aikaisemmin elänyt avotunturilla, on nyt levittäytynyt naalin elinympäristöön. Voimakkaampana se tappaa naaleja, ja etenkin sen poikasia. Se siis valtasi naalin elinympäristön.

Lajeja, jotka mielletään Suomen luonnolle ominaisiksi, voi kadota tulevaisuudessa yhä enemmän kokonaan Suomesta. Riku Lumiaro toteaa, että ilmaston lämmetessä myös sukupuuttoon kuolemisten lisääntyminen on väistämättä edessä.

- Ei nyt lähiaikoina, mutta jos katsotaan 200 vuotta eteenpäin, niin sitten kyllä. Sitä mukaa kun ilmasto lämpenee, myös lajistomuutokset tietenkin kiihtyvät.

Riku Lumiaro näke, että ihmisten voi olla vaikea hahmottaa ja hyväksyä luonnon muutosta.

- Joudutaan luopumaan monesta. Luonnolle se tarkoittaa tietenkin vielä suurempia muutoksia.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 23.7. klo 23:een asti.

Lue myös:

WMO: Mittaushistorian lämpimin vuosi erittäin todennäköisesti seuraavan viiden vuoden sisällä

Kerttu Kotakorpi: Mitä 1,5 astetta tarkoittaa ilmastolle ja miksi siitä meuhkataan niin paljon

IPCC:n ilmastoraportti: Toivoa on, mutta se vaatii toimia - suurten päästövähennysten lisäksi hiiltä pitää poistaa ilmakehästä