Venäjä-asiantuntija avasi New York Timesissa näkemystään siitä, mihin Putin saattaisi Ukrainan sodalla tähdätä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin Pietarissa 4. kesäkuuta. Kuva: Dmitri Lovetsky / Reuters

Politiikan tutkija Tatiana Stanovaya Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomosta arvioi New York Times -lehteen kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa, mikä mahdollisesti saattaisi olla Venäjän presidentti Vladimir Putinin suuri suunnitelma käynnistämänsä Ukrainan sodan taustalla.

Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaan erikoistunut venäläissyntyinen tutkija kertoo seuranneensa vuosikaudet tarkasti Putinin lausuntoja, käyttäytymistä sekä päätöksiä ja muodostaneensa niiden pohjalta kattavan kuvan Venäjän presidentin laskelmista ja Kremlin nykyisestä ajattelutavasta.

Stanovayan näkemyksen mukaan Putinin suunnitelma koostuu kolmesta pääulottuvuudesta, jotka sopivat strategisesti yhteen ja summautuvat suureksi suunnitelmaksi, joka ulottuu kauas Ukrainan rajojen ulkopuolelle.

Hän arvioi, että pienin, käytännöllisin ja saavutettavissa olevin tavoite koskee Venäjän alueellisia päämääriä Ukrainassa. Tällaiseksi Stanovaya mainitsee Donetskin ja Luhanskin alueiden hallinnan.

Stanovaya arvion mukaan seuraava tavoite näyttäisi keskittyvän miehittämättömien, jäljelle jäävien ukrainalaisalueiden tulevaisuuteen ja siihen, että Kiova pakotettaisiin antautumaan seuraavan vuoden tai kahden sisällä. Käytännössä antautuminen tarkoittaisi, että Kiova hyväksyisi Venäjän vaatimukset, jotka voitaisiin tiivistää maan venäläistämiseksi.

Stanovaya arvelee, että Putinin kolmas ja geopoliittisesti tärkein strateginen tavoite saattaisi olla uuden maailmanjärjestyksen rakentaminen ajan kuluessa.

Tutkija alustaa asiaa kertaamalla, että Putinin on totuttu pitävän länttä Venäjälle vihamielisenä voimana.

Tutkija sanoo uskovansa, että Putinille olisi kuitenkin todellisuudessa olemassa kaksi eri länttä: huono ja hyvä. Putinin ajatuksissa niin sanottua "huonoa länttä" edustaa perinteinen poliittinen eliitti, joka hallitsee länsimaisia demokratioita.

Stanovaya arvelee, että Putinin ideaalissa "hyvä länsi" ajan myötä haastaisi vallitsevan tilanteen suurella määrällä populistijohtajia eri maista. Tutkijan mukaan Putin uskoo, että sota Ukrainaa vastaan seurauksineen - kuten korkea inflaatio ja nousevat energian hinnat - ravitsevat niin sanottua "hyvää länttä". Putin toivoisi tämän kääntävän ihmisiä perinteistä poliittista järjestelmää vastaan.

-?Putinin tavoite näyttää olevan, että länsimaiden perustavanlaatuiset poliittiset muutokset saisivat aikanaan aikaan muuttuvan, Venäjälle "ystävällisen" lännen. Venäjä voisi sitten palata kaikkiin turvallisuusvaatimuksiin, jotka se esitti joulukuun uhkavaatimuksessaan Yhdysvalloille ja Natolle.

Tutkijan mukaan hyvä uutinen asiassa on se, että koska suunnitelma vaikuttaa Putinista realistiselta, pitäisi tämän lyhyellä aikavälillä estää ydinpelotteen eskaloituminen.

Tutkija arvioi, että ennemmin tai myöhemmin Putin kuitenkin joutuu kohtaamaan todellisuuden, kun hänen suunnitelmansa nujerretaan. Pettymyksensä ollessa suurimmillaan Putin on todennäköisesti vaarallisimmillaan, tutkija varoittaa.

-?Jotta länsi välttyisi katastrofaaliselta yhteenotolta, sen on todella ymmärrettävä, minkä kanssa se on tekemisissä, mitä tulee Putiniin.