Pohjoisten lohijokien varsilla odotetaan ensi kesää pelonsekaisin tuntein. Vuoden päästä esimerkiksi Tenojokeen uskotaan nousevan puolisen miljoonaa kyttyrälohta. Viime kesänä kyttyrälohien nousuvaelluksesta saatiin jo esimakua, tuolloin Tenoon nousi noin 50 000 lohta.

Kyttyrälohi on vieraslaji, joka on nopeasti yleistynyt Jäämereen laskevissa joissa. Esimerkiksi Tenojoessa niitä on jo enemmän kuin alkuperäistä lajia, Atlantin lohta. Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orell sanoo, että aggressiivinen kyttyrälohi voi häiritä luonnonlohen reviirejä.

Orellin mukaan tilannetta helpottaa hiukan se, että kyttyrälohi kutee jo elokuussa, Atlantin lohi vasta myöhään syksyllä. Aikataulueron ansiosta vieras ei pilaa luonnonlohen kutua.

Kyttyrälohi on saanut kuvaavan nimensä siitä, että jokeen päästyään uros kasvattaa selkäänsä suuren kyttyrän ja valmistautuu kutemaan.

Kyttyrälohet kuolevat kutuvaelluksensa päätteeksi, jolloin veteen jäävät kalanraadot lisäävät karun joen ravinteita. Ravinteiden lisääntyminen voi jopa piristää Atlantin lohta.

Esimerkiksi Tenossa Atlantin lohen kanta on niin heikko, että sitä suojeltava kaikin keinoin. Tämän vuoksi kyttyrälohen pyynti Tenossa on tärkeää.

Lue lisää:

Tenojoki täyttyi vieraslajiksi luokitelluista kyttyrälohista, ja tutkijoita ja paikallisia se huolettaa - kalat uhkaavat atlantinlohta ja mätänevät jokeen

Kalastaja uskoo uuteen tulonlähteeseen

Varanginvuonolla Pykeijassa jo yli 55 vuotta kalastajana toiminut Leif Ingilä on varma, että enää on mahdotonta estää kyttyrälohen leviämistä Finnmarkin jokiin, kuten Teno- ja Näätämöjokiin. Kantaa voidaan yrittää pitää kurissa mahdollisimman voimakkaalla kalastuksella. Ingilä pitää uutta lajia kalastajan kannalta jopa hyvänä asiana.

- Met kuiten tykkäämme siitä. Se tuo meille rahaa ja elantoa, ja niitä lohia on paljon, sanoo Leif Ingilä.

Ingilän mukaan kyttyrälohen kanssa on käymässä samoin kuin kuningasravun kanssa. Ensin pelättiin, että kuningasrapu tuhoaa rannikon ekosysteemin, mutta nyt siitä on tullut taloudellinen menestys niin pyytäjille kuin matkailubisneksellekin.

- Kyttyrälohi on hyvä ruokakala, kunhan vain se pyydetään ajoissa vuonolla. Me syömme sitä paistettuna, keitossa, savustettuna ja suolattuna. Se on vähintäänkin yhtä hyvä kala kuin Atlantin lohi ja punaisempi. Se on kuin hilla, kehuu Ingilä.

Ingilä kertoo, että edellisen vaelluksen aikana kalasta maksettiin 25 Norjan kruunua kilolta ja sen menekki yllätti täysi kalastajat. Kalatehtaat, ravintolat ja kaupat ostivat kaiken mitä oli tarjolla. Nyt Inkilä odottaa vielä suurempaa kysyntää. Nyt odotetaan kilohinnan nousevan jo 100 kruunuun kilolta.

Ilman investointeja ei laajamittaiseen kyttyrälohen pyyntiin kuitenkaan päästä.

- Tarvitsemme pienempisilmäset nuotat ja ennen kaikkea luvat kyttyrälohen pyytämiseen niillä. Jos hinta on sopiva, vaikkapa 100 kruunua kilolta, me laitamme kaikki pyynnöt vesille ja kalastamme sitä niin paljon kuin kerkiämme, lupaa Ingilä.

Kyttyrälohi on tullut jäädäkseen

Kyttyrälohen elinkierto on vain kaksi vuotta, smolttivaihe kestää vain vuoden: Viime kesänä syntynyt sukupolvi on siis valmiina nousemaan jokiin jo ensi kesänä. Se on suunnaton mullistus, jonka edessä ihmiset ovat voimattomia.

Atlantin lohen elämänkierto on huomattavasti hitaampi. Se palaa synnyinjokeensa lisääntymään vasta seitsemän merellä vietetyn vuoden jälkeen. Tutkijat katsovat, että ihminen ei voi enää estää kyttyrälohen voittokulkua.

- Venäjän puolella, Kuolan niemimaan joissa kasvaa niin paljon kyttyrälohen smoltteja, että vaikka kalastajat saisivat pyydettyä kyttyrälohet vuonoilta aivan yhettömiin, sen kanta kasvaa koko ajan. Peli on siis siltä osin jo menetetty, sanoo lohitutkija, tohtori Eero Niemelä.

Niemelän mukaan ylös nostettava kyttyrälohi on järkevintä käyttää ihmisravinnoksi, olisi sulaa hulluutta käyttää hyvä ruokakala eläinten ruoaksi tai tappaa sitä vailla käyttöä.

- Kyttyrälohi on hyvä ruokakala ennen muodonmuutostaan. Se soveltuu kaikkeen ruoanlaittoon ja kokonsa puolesta se on hyvä annoskala. Yhdestä kyttyrälohesta yksi perhe syö hyvän aterian, toteaa Eero Niemelä.

Kyttyrälohen paino on yhdestä neljään kiloa, yleensä parisen kiloa.

Viime kesältä on hyvä esimerkkejä erilaisista kaupallisista toimista, joilla kyttyrälohet päätyivät ihmisten lautasille.

- Kyttyrälohella on ilman omaa syytään huono maine ruokakalana. Ehkä sitä voisi loiventaa kehittämällä sille oma kaupallinen tuotemerkki, kuten esimerkiksi Pink Salmon tai jotain muuta vastaavaa, sanoo Niemelä.

Kyttyrälohen huono maine perustuu siihen, että jokeen noustuaan se alkaa makeassa vedessä parin viikon päästä mädäntyä. Kutemisen jälkeen se kuolee, jonka seurauksena joet muuttuvat syksyllä kutuajan jälkeen raatoränneiksi, mikä on omiaan kavahduttamaan ihmisiä.

Digitekniikka apuna

Pohjoisessa valmistaudutaan tulevaan kesään kehittämällä pyyntikalustoa ja teknologiaa, jolle eri lohet voidaan erottaa toisistaan. Tarkoituksena on pyytää pois vain kyttyrälohi ilman että Atlantin lohikanta kärsii.

Norjassa on yhteistyössä teknologiayhtiö Huawein kanssa kehitelty hahmontunnistukseen perustuvaa algoritmia, jonka avulla tutkitaan ja lasketaan joessa uivia eri lajin lohia.

Berlevågissa, Finnmarkissa Norjassa, kesäkuun lopussa käynnistyneessä kokeilussa on jokeen rakennetun suppilon perään asennettu ovenkaltainen mekanismi. Se ohjaa tunnistamisvaiheen jälkeen jokeen kuuluvat Atlantin lohet jatkamaan kutumatkaansa joessa. Jokeen kuulumattomat kyttyrälohet ohjautuvat erilliseen säiliöön, josta ne poimitaan manuaalisesti talteen.

Tällaisten rakennelmien haittapuolena on kuitenkin niiden kalleus sekä rajoitettu sopivuus alueen jokiin.

- Ne sopivat kohtuullisen pieniin, mataliin ja kirkasvetisiin jokiin, joissa ei esiinny kesätulvia. Teno on jo niin laaja vesistö ja siinä esiintyy usein kesätulvia juuri heinäkuun puolivälin tienoilla. En usko, että tämä toimii Tenolla, arvioi Eero Niemelä.

Kyttyrälohen päänousu jokiin ajoittuu juuri heinäkuun puolenvälin jälkeiseen aikaan, jolloin esiintyy tulvia , jotka voivat hajoittaa tunnistusrakennelmat.

Tenolla luotetaan vapaaehtoisten voimaan

Myös Tenolla varaudutaan suureen kyttyrälohikesään 2023 kehittämällä kalastusvälineitä. Luonnonvarakeskus on yhdessä alueen kalastuskuntien kanssa kokeillut uudenlaisia ajoverkkoja ja nuottia kyttyrälohelle tuunattuna. Myös niiden erilaisia yhdistelmiä testataan.

Mukana on useita perinteisen lohen kalastuksen taitajia, joiden kokemusta Tenon olosuhteista hyödynnetään tulevassa pyynnissä.

- Uskon, että saamme tarpeeksi kyttyrälohen kalastuksesta kiinnostuneita paikallisia kalastusosaajia mukaan toimintaan. Pyrimme näin kalastamaan mahdollisimman paljon kyttyrälohta Tenosta ensi kesänä, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orell Utsjoelta.

Orell toivoo, että myös Norjan puolella ryhdytään massiivisiin kyttyrälohen kalastustoimenpiteisiin, varsinkin rannikolla, vuonoalueilla.

Kalan taloudellinen hyödyntäminen, muun muassa maksamalla siitä kalastajille käypä hinta ja antamalla kalastajille vapauksia sen pyytämiseen ovat tutkijoiden mukaan hyviä kannustimia kannan säätelyyn. Kyttyrälohi tuo myös mahdollisuuksia vapaa-ajan kalastukseen Atlantin lohen korvaajana. Sen markkinointi erinomaisena ruokakalana on nyt erityisen tärkeää.

Mitä ajatuksia juttu kyttyrälohista herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 22.7. kello 23 saakka.

Lue myös:

Tenonvuonossa tutkitaan vieraslaji kyttyrälohen lisääntymistä - nyt nelisenttiset poikaset painavat vuoden päästä jo 1-3 kilogrammaa

Tenolla kokeillaan kesällä erilaisia pyyntimenetelmiä kyttyrälohen poistamiseksi: vaihtoehtoina nuottaaminen, sulkupyydykset ja kulkutus

Voiko tätä kalaa syödä silmät auki? Kyttyrälohi näyttää hurjalta, mutta se voi olla myös raaka-aine huippuravintolaan tai lohimatkailun pelastus