Eveliina Määttänen juoksee yleisurheilun MM-kisoissa naisten 800 metrin alkuerissä perjantaina kello 3.10. Yle näyttää MM-kisat suorana.

Vielä viime syksynä Eveliina Määttänen ei olisi kuuna päivänä voinut uskoa, että tänä kesänä hän urheilisi Oregonin MM-kisoissa.

Tuolloin Määttäsen 800 metrin ennätys ulkoradoilla oli 11 vuotta sitten juostu 2.12,21. Nyt se on 2.01,14 eli parannusta on tullut huimat 11 sekuntia ja rapiat päälle.

- Se on yllätys. Kehitys on ollut ihan valtavan nopeaa. Mutta varmasti se, että on treenitaustaa jo pitkältä ajalta, mahdollistaa nopean kehityksen, pohdiskelee Määttänen.

Huimaan 800 metrin ennätysparannukseen on vaikuttanut myös se, että 26-vuotias Määttänen oli vielä melko nuori juostessaan edellisen ennätyksensä. Sen jälkeen hänen päälajikseen valikoitui 400 metrin aitajuoksu, mikä osaltaan selittää edellisen ennätyksen pitkää ikää.

Tälle kaudelle 800 metriä vaihtui päälajiksi. Lajinvaihto on onnistunut ällistyttävän hyvin.

Määttänen puhuu myös onnenkantamoisesta siinä suhteessa, että slovenialaisen valmentaja-puolison Jan Petracin hänelle laatima harjoitusohjelma on sopinut kuin nenä päähän.

Moni asia on mennyt nappiin, kun Määttänen on päivätyönsä ohella kasvanut MM-kisatason urheilijaksi.

- Olen tosi onnellinen tästä yllätyksestä, toteaa Määttänen Keravan urheilukentällä, jossa hän on saanut ensikosketuksensa yleisurheiluun.

Taitoluistelusta tartanille

Eveliina Määttänen aloitti urheilun jo nuorena. Hänen ensimmäinen päälajinsa oli taitoluistelu.

Hän aloitti taitoluistelun seitsemänvuotiaana ja harrasti sitä noin 12-vuotiaaksi asti. Muita lajeja olivat suunnistus ja telinevoimistelu. Yleisurheilu tuli mukaan 11-12-vuotiaana.

Monilahjakkaasta Määttäsestä ei tullut Kiira Korpea, mutta hänestä tuli juoksija. Ensimmäiset ylös kirjatut yleisurheilutulokset löytyvät Tilastopajan sivuilta vuodelta 2008, jolloin hän täytti syksyllä 13 vuotta.

Määttänen juoksi nuorena laajalla skaalalla, pikajuoksusta maastojuoksuun. Se on auttanut häntä myös päämatkan vaihdossa.

- Harjoittelimme tosi monipuolisesti siitä lähtien, kun aloitin yleisurheilun. Teimme myös hyppylajeja ja aitajuoksua, kertoo Määttänen, jonka ensimmäinen valmentaja oli Jorma Liukka.

Nuorena Määttänen ihastui aitajuoksuun ja 400 metrin aidoista tuli päälaji. Määttänen edusti Suomea kolmissa junioreiden arvokisoissa, mutta ei kertaakaan selvinnyt päälajissaan finaaliin asti.

Sen sijaan vuonna 2019 hän juoksi Kalevan kisojen 400 metrin aitojen finaalissa.

Määttänen tuli Lappeenrannan sinisellä Kimpisellä loppusuoran lähes lentäen. Radalla viisi juossut Määttänen imi metri metriltä kiinni kärjessä juossutta aituritähti Viivi Lehikoista ja pystyi ohittamaan hänet aivan kalkkiviivoilla. Hän voitti Suomen mestaruuden kauden parhaalla ajallaan 58,59. Lehikoinen hävisi 8 sadasosaa.

- Se oli tiukka kisa. Viivillä oli silloin vähän heikompi kausi, Määttänen muistaa.

Suomen ykkösaiturin kukistaminen osoitti joka tapauksessa, että Määttäselläkin on potentiaalia urotekoihin.

Sitten iskivät vaikeudet. Kaudet 2020 ja 2021 menivät takareisivamman kanssa painiessa.

Lajinvaihto aidoista sileälle

Määttänen yritti vielä viime kesänä palata aitajuoksun pariin, mutta takareisi kipeytyi edelleen. Määttäselle tuli olo, ettei hän uskalla juosta aitoja.

Hänellä oli kuitenkin vahva palo kilpailla kansainvälisellä tasolla. Koska jalka ei kestänyt aitajuoksua, hän alkoi pohtia matkan vaihtoa sileälle.

Määttänen keskusteli kotona puolisonsa Jan Petracin kanssa, että pitäisikö 800 metriä vielä kokeilla. Myös Määttäsen äiti liputti asian puolesta.

- Äiti tietää lastensa asiat, ja äitihän sanoi, että juokse nyt sitä kasia, naurahtaa Määttänen.

Harjoittelu 800 metrille alkoi viime lokakuussa. Harjoitusohjelmia alkoi tehdä Määttäsen slovenialainen puoliso Petrac, joka on itse entinen keskimatkojen junioritähti. Hän on juossut nuorten MM-kisojen finaalissa.

Määttäsen 800 metrin harjoittelun alkumetrit olivat haasteellisia. Pikajuoksijan kunto oli heikentynyt, koska hän ei ollut pystynyt harjoittelemaan kunnolla muutamaan vuoteen. Pitkät lenkit eivät tuntuneet Määttäsestä hyvältä, mutta pidemmät vedot palautuksella ja hieman kovemmalla vauhdilla tuntuivat toimivan.

- Aloitimme tosi varovasti ja nostimme kilometrimäärää pikku hiljaa, Petrac kertoo.

Epätyypillistä kestävyysharjoittelua

400 metrin aidat ja 800 metriä ovat kaksi täysin eri lajia. 400 metriä kuuluu vielä pikajuoksuihin, kun 800 metriä on jo kestävyysjuoksua.

Ratakierroksen aidat juostaan omalla radalla tietyllä rytmillä, kun taas 800 metrin kilpailussa juostaan ensimmäisen sadan metrin jälkeen ryhmässä, jossa rytmi voi vaihtua äkistikin ja radalla on monesti tönimistä ruuhkassa.

- Siinä on vielä harjoittelemista, Määttänen pohtii.

Pikajuoksijat eivät yleensä juokse suuria kilometrimääriä. Heidän harjoittelunsa koostuu pitkälti lyhyistä juoksuvedoista, intervalleista ja voimaharjoittelusta. Kilometrejä kertyy yleensä verryttelyistä tai mahdollisista peruskuntokauden lenkeistä.

Kestävyysjuoksijat saattavat juosta suuriakin kilometrimääriä viikossa. Määttäsen kilometrimäärät eivät ole vielä olleet isoja. Etelän leirillä tuli ennätysviikko, 70 kilometriä. Pääsääntöisesti hän on juossut 50-60 kilometrin viikkoja.

- Ei mitenkään kauhean tyypillistä kestävyysharjoittelua, vähän niin kun modernimpi näkökulma lajiin eli juostaan paljon intervallityyppistä, kertoo Määttänen.

Määttäsen valmentaja Jan Petrac on saanut oppinsa ulkomailta ja tutkinut paljon valmennusta oman uransa jälkeen. Tällä hetkellä hän opiskelee valmentajaksi Kansainvälisen yIeisurheiluliiton IAAF:n ohjelmassa.

- Olen ollut etuoikeutettu treenaamaan hyvissä ryhmissä kuten esimerkiksi Marcin Lewandowskin kanssa. Olen oppinut, opiskellut, tarkkaillut, käyttänyt jonkin verran omaa kokemustani ja miksannut niitä, selvittää 26-vuotias Petrac omaa valmentajataustaansa.

Puolalainen Lewandowski on 800 metrin moninkertainen arvokisamitalisti.

Määttänen työskentelee urheilun ohessa apteekissa

Eveliina Määttänen valmistui farmaseutiksi kolme vuotta sitten ja tekee 30-tuntista viikkoa keravalaisessa apteekissa.

- Se sopii minulle ja on hyväksikin. Olen tottunut työntekoon. Aikamoista aikatauluttamista se on, mutta on se onnistunut.

Määttäsellä on onneksi joustava työnantaja. Hän oli käyttänyt kuukauden lomastaan kaksi viikkoa kevään etelän leiriin ja toiset kaksi viikkoa on varattu tuleviin EM-kisoihin, kun eteen paukahti vielä uusi lomapyyntö.

- Sanoin työnantajalle että tähän tuli vielä tämmöiset MM-kisat, naurahtaa Määttänen.

Loma järjestyi ja Määttänen sai Eugenen MM-reissuun palkatonta vapaata.

Työnteko sopii monelle urheilijalle ja takaa, että urheilija pärjää taloudellisesti. On kuitenkin selvää, että huipputasolla työnteko heikentää urheilusuoritusta. Täydellistä suoritusta jahtaava urheilija tarvitsee palauttavia jaksoja, varsinkin arvokisojen alla.

- 30 tuntia viikossa on aika tiukka työmäärä urheiluun yhdistettynä, toistaiseksi se on ihan toiminut. Aikatauluttamistahan se vaatii, kuvailee Määttänen.

- Treeniohjelmointikin menee niin, että saan työvuorot ja sitten Janin kanssa katsotaan miten nämä treenit tänne istutettaisiin. Semmoinen palapeli on aina työpöydällä.

Työn ja urheilun lomassa puolimailerin vapaa-aika on monesti kortilla.

- Harrastukset ovat sellaisia rauhoittavia. Käyn kävelemässä ja vanhempien koiraa ulkoiluttamassa. Metsään on mukava mennä nauttimaan luonnosta.

Määttänen on myös innostunut virkkaamaan.

- Tämän kesän aikana on tullut yksi kesätoppi virkattua itselle.

MM-kisoissa välieräpaikkakin olisi kova veto

Jan Petrac juoksi 24.7. vuonna 2014 kuudenneksi nuorten MM-kisojen finaalissa Yhdysvaltojen Eugenessa. Määttästä odottaisi 800 metrin MM-finaali päivälleen kahdeksan vuotta myöhemmin Eugenen Hayward Fieldillä.

Tulevissa Eugenen MM-kisoissa Petracin valmennettavaa Määttästä odottaisi 800 metrin finaali päivälleen kahdeksan vuotta myöhemmin.

Se, että Määttänen juoksisi muutaman päivän päästä MM-finaalissa, edellyttäisi kuitenkin sitä, että hän selvittäisi ensin alkuerät ja sitten vielä kovemmat välierät.

- MM-kisoissa on ainoastaan yksi tavoite - päästä ensin välieriin. Jo se, että Eveliina pääsisi jatkoon, olisi suuri menestys, maalailee Petrac.

Määttänen on omassa alkuerässään kuudenneksi paras, jos verrataan kauden parhaita aikoja. Alkueristä menee suoraan jatkoon kolme urheilijaa. Näiden lisäksi kuusi urheilijaa pääsee välieriin aikavertailun perusteella.

Alkuerissä 31 urheilijaa on juossut tällä kaudella nopeammin kuin Määttänen. Välieriin pääsee yhteensä 24 juoksijaa.

Tulevaisuudessa alle 2 minuuttia ja Pariisin olympiakisat

Petrac ja Määttänen tapasivat toisensa sattuman kautta. Määttäsen harjoituskaverilla Aino Paunosella oli osuutta asiaan.

- Olimme harjoitusleirillä Pohjois-Italiassa Busso Lengossa Veronan lähellä Paunosen Ainon kanssa. Myös Jan oli siellä leirillä, koska hänellä oli Italialainen valmentaja.

Aino Paunosen mies on myös slovenialainen ja tunsi Jan Petracin.

Petrac asuu nykyään Keravalla Määttäsen kanssa ja valmentaa häntä. Edes Petrac ei uskonut, että hänen valmennettavansa ennätysparannus 800 metrillä olisi näin huima ensimmäisellä kaudella.

- Jos olisit kysynyt minulta vuosi sitten, en olisi uskonut että 2.01 on mahdollista. Me toivoimme jotain 2.04 tai 2.03 -alkuista aikaa, mutta tämä ylittää kaikki odotukset, kertoo Petrac.

Miten se sitten on mahdollista?

- Kaikki on toiminut tosi hyvin, ei vammoja ei ongelmia, pitää koputtaa puuta. Treenit ovat menneet hyvin. Myös kaikki kisat ovat menneet, kuten olemme suunnitelleet ja rankingsysteemi on toiminut, kuvailee Petrac.

Määttänen selvisi MM-kisoihin juuri rankingsysteemin ansiosta.

- Paineettomasti voin mennä sinne tekemään sitä omaa hyvää suoritusta. Rennolla mielellä ja innolla kokemaan arvokisajuoksua, sanoo Määttänen.

Tulevaisuudessa Petrac uskoo, että Määttänen alittaa kovan 2 minuutin rajan ja juoksee Pariisin olympialaisissa vuonna 2024.

Yleisurheilun MM-kisat nähdään Ylen kanavilla. Suorat lähetykset, kohokohdat, kisojen aikataulun, kiinnostavat uutiset ja puheenaiheet löydät Ylen kisasivulta.

Lue myös:

Tukholmassa ennätysten ilta - Määttänen juoksi Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi: "Sain pidettyä juoksun kasassa"

Viivi Lehikoinen juoksi uuden Suomen ennätyksen MM-välierässä! Tunteikkaana haastattelussa - "Vaikeina hetkinä hakenut voimaa"

Muhiiko Oregonissa uusi keihäsfarssi? Toni Keränen toivoo, että piikkarit pitävät murenevalla heittoalustalla: "Sen kanssa voi tulla haasteita"

MM-stadionin kuuluttajan poika juoksi yllätysvoittoon - häkeltynyt isä kertoi vinkistä, jolla norjalaistähdelle lyötiin jauhot suuhun