Markkinoilla odotettiin vain 0,25 prosenttiyksikön nostoa, joskin spekulaatioita oli rohkeammastakin liikkeestä. EKP sanoo jatkavansa nostoja.

EKP reagoi kasvaneisiin inflaatioriskeihin. Kuva: Danske Bank, Reuters, Lehtikuva

Euroopan keskuspankki (EKP) piti tänään torstaina kokouksen, jossa se yllätti markkinat odotettua isommilla koronnostoilla. Sellaisia nähtiin ensi kertaa sitten vuoden 2011.

EKP:n neuvosto päätti nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksikköä. Perusrahoitusoperaatioiden korko (seuratuin ohjauskorko) on 27. heinäkuuta alkaen 0,5. Talletuskorko nousee -0,5 prosentista nollaan. Maksuvalmiusluoton korko nousi 0,75 prosenttiin.

Lue lisää: EKP yllätti nostamalla ohjauskorkoa selvästi - suora lähetys pääjohtajan tiedotustilaisuudesta

1. Asuntolainat

Välittömin vaikutus EKP:n koronnostolla on pankkien välisissä rahamarkkinakoroissa. Asuntolainoissa käytetään sen sijaan yleensä 12 kuukauden euriboria, ja siihen päätös ei välttämättä suoraan vaikuta.

-?12 kuukauden euribor heijastelee korko-odotuksia, joten markkinat olivat reagoineet koronnostoon jo hyvissä ajoin, koska EKP:n koronnostoja oli osattu odottaa, Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto sanoo.

Talvella inflaation kiihtyminen nosti euriboreja nopeasti, kun EKP:lta odotettiin reaktiota. Kesän alussa vuoden euriborin povattiin olevan vuoden kuluttua jo lähes kolmessa prosentissa. Siitä korko on laskenut, viime aikoina taas noussut hieman päälle prosenttiin.

-?Korot palaavat selvästi positiivisen puolelle, mutta voi olla, että euriborit eivät nykytasolta enää merkittävästi nouse, kun markkinat ovat hinnoitelleet jo sisään useampia nostoja. Jos näyttäisi vuodenvaihteessa, että koronnostoja ei tulisikaan monta, euriborit voivat kääntyä laskuunkin.

Korkoympäristön normalisoitumisesta ei kenenkään asuntovelallisen kannata liikaa huolestua, varsinkaan kun EKP ei näytä nostavan korkoja Yhdysvaltain tapaan, Kuusisto rauhoittelee.

2. Talletuskorot

Talletustuottojen osalta päätös on iso muutos. Kun pankit ovat viime vuodet maksaneet EKP:lle yhä siitä ilosta, että saavat tallettaa EKP:lle rahaa, nyt talletuksista ei tarvitse enää maksaa.

Muutos ei vielä merkitse sitä, että pankkitileistä tuottoa toivovan kannattaisi niiden takia pitää rahaa tileillä.

-?Talletuskoron pitäisi nousta selvästi plussan puolelle, jotta pankit saisivat keskuspankkitalletuksista tuottoa ja voisivat maksaa sitä myös yksityisille talletusasiakkaille.

3. Inflaatio

Suomalaisiakin huolestuttavaan bensiinin ja ruuan hintoihin ei EKP:n korkopäätöksistä ole välitöntä apua.

EKP:n pitää mitoittaa rahapolitiikkansa tuleviin näkymiin, sillä toimet vaikuttavat reaalitalouteen huomattavalla, jopa yli vuoden viiveellä.

Puolen prosenttiyksikön korotus on EKP:ltä yhä vaisumpi esitys kuin vaikkapa Yhdysvaltain Fedin vastaus inflaatiovauhtiin. Kuusisto sanoo, että EKP luovii tasoa monien tekijöiden summana.

Pidemmän aikavälin inflaatio-odotuksissa näkyy jo rauhoittumista. Toisaalta Eurooppaa uhkaava energiakriisi nostaa taantumariskiä, mikä puolestaan hillitsee inflaatiota, vaikkakin energiainflaatio pysyisikin korkealla.

EKP:n tavoite on, että inflaatiovauhti asettuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi.

3. Laajemmat vaikutukset

Kuusisto huomauttaa, että paluu normaalimpaan korkoympäristöön merkitsee monia hyviä asioita laajemmassa katsannossa. Nollakorkojen ajan katsotaan yleisesti kasvattaneen varallisuuseroja.

-?Hyvin pitkään näin elvyttävänä jatkunut rahapolitiikka on kasvattanut useiden varallisuuserien arvoa, kuten osakkeiden ja kiinteistöjen. Eniten näitä omistavat sijoittajat ovat hyötyneet jopa suhteettoman paljon, vaikka en sano, etteikö tavallinen asuntovelallinenkin ole hyötynyt nollakoroista.

-?Varallisuuserien arvojen alastulo mahdollistaa sen, että nuoremmallakin sukupolvella on mahdollisuus päästä kiinni niihin.

Nollakorkojen takia keskuspankit ovat elvyttäneet ostamalla markkinoilta valtioiden ja yritysten lainoja. Halpa laina on ollut myös omiaan ylläpitämään niin kutsuttuja zombiyrityksiäkin, koska heikosti kannattavatkin yritykset ovat saaneet hyvin halpaa lainaa ja pysyneet pystyssä.

EKP ilmoitti kesäkuun alussa, että se aikoo nostaa ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksikköä, mutta spekulointia oli myös tätä suuremmasta nostosta.

EKP:n neuvosto totesi nyt, että "rahapolitiikan normalisointi on syytä aloittaa suuremmalla koronnostolla kuin vielä edellisessä kokouksessa ennakoitiin, sillä arvio inflaatioriskeistä on muuttunut".

-?EKP oli niin selkeästi ennakkoon sitoutunut 0,25 prosenttiyksikön koronnostoon, että itse en olisi odottanut heidän poikkeavan siitä. Inflaationäkökulmasta tämä suurempi koronnosto oli ihan perusteltu.

Lue lisää: EKP:lta odotetaan tietoa uudesta työkalusta