Lyhythihainen paita tarttuu hikiseen selkään ja märkä hiekka upottaa saappaan alla. Heinäkuisten jäävuorten rinteet lumen vastaanottoalueella ovat raskaita kulkea.

- Maaliskuussa tällä samalla paikalla olisimme seisoneet ainakin 6 metriä ylempänä tiiviin lumikerroksen päällä, arvioi aluevastaava Erno Rekonen Jyväskylän kaupungilta.

Mustankorkea on suurin Jyväskylän neljästä lumenvastaanottoalueesta. Viime talvena koko kaupungista ajettiin vastaanottopaikkoihin 370 000 kuutiota lunta. Mustankorkealle päätyi yli puolet.

Talven aikana kuorma-autot kippasivat alueelle lunta noin 7500 kertaa, siis muutaman lumisen kuukauden aikana keskimäärin 60 autoa vuorokaudessa.

Mustankorkealle tuodaan Jyväskylän keskustasta auratut lumet.

- Sinne ei montaa lumisadetta mahdu. Lunta ajetaan pois jatkuvasti, mutta silti paikat ovat ihan tukossa, sanoo Rekonen.

Kun lunta varastoidaan kaikkialle, missä tilaa vain on, sattuu myös vahinkoja.

Ei ole lainkaan tavatonta, että kauhakuormaaja kolhii kadunvarteen pidemmäksi aikaa jätettyä autoa, joka muistuttaa pois kerättävää lumikasaa.

Lumet puhdistetaan käsityönä

Kaupungin kunnossapito työskentelee lumen keskellä myös kesäkuumalla.

- Seuraavaksi pyydetään kaivinkone levittelemään kasoja, jotta ne sulaisivat nopeammin, sanoo Rekonen.

Kun lumi on sulanut, on siivouksen vuoro. Kymmenkunta työntekijää käy läpi koko parin hehtaarin alueen ja kerää roskat pois hiekan seasta.

Pääasiassa lumen seasta löytyy sekalaista jätettä, paperia ja yllättävän paljon puuta. Kertakäyttömaskit näyttäisivät olevan yleisin yksittäinen roska.

Lumen sekaan päätyy kaikenmoista roinaa, kuvaaja löytää hiekasta muun muassa navigaattorin.

Rekonen kertoo, että yksi erikoisimpia lumen seasta löytyneitä esineitä on ollut massiivinen rosteriakseli.

- Se oli niin iso, ettei sitä miesvoimin jaksettu nostaa. Se lienee jäänyt lumen alle jonnekin pihaan ja lähtenyt aurauslumien mukaan. Ei ole kukaan kysellyt sen perään, hän nauraa.

Joskus on talteen kerätty 50 euron seteli, mutta isompia summia rahaa ei lumen seasta ole löytynyt.

Lumien kippaaminen järveen ei tule kuuloonkaan

Siivoamisen jälkeen jäljellä on enää käytettyä hiekoitushiekkaa. Sen uudelleen käyttöä kokeiltiin Jyväskylässä pari vuotta sitten. Lopputulos oli, että se ei kannata.

Seulotun hiekan mukana oli niin paljon hienoainesta, että se lisäsi kevään pölyongelmaa. Käytetty hiekka on myös pyöristynyttä, eikä se torju liukkautta enää kovin hyvin.

Lisäksi hiekan kerääminen ja puhdistaminen maksaa saman kuin uuden soran ostaminen.

Jäljelle jäävälle hiekalle on kuitenkin käyttöä tulevana talvena Mustankorkean seuraavien lumipenkkojen tukemisessa.

Ilmastonmuutos tuo mukanaan sateiset talvet. Osassa Suomea sateet tulevat lumena eli auraajille riittää töitä.

Jyväskylä otti käyttöön neljännen lumen vastaanottoalueen viime talvena. Nenäinniemeen avattu uusi alue auttoi paljon, sanoo Rekonen.

- Vaikka lunta tuli 60 000 kuutiota enemmän kuin edellisenä talvena, niin Mustankorkean taakkaa saatiin kevennettyä 9000 kuutiolla edelliseen vuoteen verrattuna.

Helsingissä on herättänyt keskustelua aurauslumien kippaaminen mereen tilan puutteen takia.

Jyväskylässä järven ranta olisi käytännössä keskustassa, mutta lumen kuskaaminen Jyväsjärveen ei ole tullut edes mieleen.

- Siinä äkkiä alkaisi roskan määrä pistää silmään ja tulisi kovaa palautetta, toteaa Rekonen.