Valon määrä vaikuttaa suomalaisten kauppareissujen ajankohtiin. Eroja näkyy myös suosituimmissa kellonajoissa.

Varsinais-Suomessa käydään eniten yöostoksilla, kun taas Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä, Kainuussa ja Kymenlaaksossa kaupoissa käydään muuta maata enemmän aikaisin aamulla. Kuva: Eeva Valtokari

Siinä, mihin aikaan kauppareissuilla käydään, on eroja eri puolilla Suomea, K-ryhmästä ja S-ryhmästä kerrotaan.

Asiaan vaikuttavat vuodenajat ja valoisuus.

Perjantai on K-ryhmän mukaan yleisesti viikon suosituin kauppapäivä. Eri paikkakunnilla on kuitenkin eroja siinä, mihin kellonaikaan ostoksia tehdään eniten viikon aikana.

- Koko vuotta tarkastellessa suosituin asiointihetki kaupoissa on yleisesti klo 15-16 välillä. Noin 9 prosenttia asiakkaista käy silloin kaupassa, myyntipäällikkö Juha Nieminen SOK marketkaupan ketjuohjauksesta kertoo.

- Pääkaupunkiseudulla, Pohjois-Suomessa ja Pirkanmaalla ostokset painottuvat kuitenkin enemmän klo 16-17 välille, Nieminen sanoo.

K-ryhmän tilastojen mukaan Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä, Kainuussa ja Kymenlaaksossa käydään kaupoilla muuta maata enemmän aikaisin aamulla.

Näillä alueilla asioidaan useammin kuin muualla aamuneljän ja -kahdeksan välillä.

Myyntidatan perusteella taas kello 20 jälkeen ajoittuvia kauppareissuja tehdään eniten Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa. K-ryhmän tilastojen mukaan eniten yöllisiä ostoksia tehdään Varsinais-Suomessa.

S-ryhmässä on tehty samankaltaisia havaintoja.

- Iltatunteja, eli [tunteja] klo 21 jälkeen hyödynnetään eniten pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

S-ryhmän Juha Niemisen mukaan tätä voi selittää osin punalaputettujen tuotteiden ilta-ale. Nieminen kertoo lisäksi, että keväällä ja kesällä eli valoisaan aikaan kaupoissa käydään yleisesti myöhemmin kuin pimeään vuodenaikaan.

- Helmikuussa usein helpottaa. Se näkyy myynneissä, sillä etenkin 18-19 välillä on vilkkaampaa valoisaan aikaan kuin vaikka marraskuussa.

K-ryhmän datassa näkyvät selkeät aikaisten aamujen asiakkaat, mutta aamuvirkkujen määrä on S-ryhmässä vakio koko vuoden.

- Vuodenaikojen erot näkyvät meillä eniten iltapäivissä ja illoissa.

Yksi alueellinen, yksittäinen kesään liittyvä ero ostokäyttäytymisessä näkyy S-ryhmän datasta selvästi.

- Oli mielenkiintoista huomata, että kesä- ja heinäkuussa Pohjois-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla käydään ostoksilla muuta maata enemmän illalla kello 20-21 välillä. Tuolloin asiakasmääriä voisi verrata ruuhkatunteihin. Jopa 8 prosenttia asiakkaista käy näillä alueilla kaupoissa samaan aikaan, Juha Nieminen kertoo.

Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Savossa käy kello 20-21 välillä kaupoissa kuutisen prosenttia asiakkaista, missä on Niemisen mukaan iso ero.

Lomakauden jälkeen tilanne muuttuu.

- Elokuussa arjen koittaessa iltapäivät vilkastuvat koko maassa ja kello 20 jälkeen alkaa jo usein rauhoittumaan. Arkena aamukäynnit lisääntyvät elokuussa koko maassa. Kello 8-9 välinen asiointi lisääntyy kesä-heinäkuuhun verrattuna.

Valon väheneminen näkyy ostosajoissa loppuvuodesta. K-ryhmän mukaan joulu-helmikuussa kauppa-asioinnit vähenevät aamun ensimmäisinä tunteita ja siirtyvät lounaan jälkeiseen aikaan.

- Huhtikuulle mentäessä näkyy selkeä vilkastuminen myös klo 20 jälkeen ja vastaavasti talven kiireisimmät tunnit 14-17 rauhoittuvat, Juha Nieminen sanoo.

Suomalainen kulutti viime vuonna keskimäärin:

142 kiloa nestemäisiä maitotuotteita

79 kiloa lihaa

84 kiloa viljaa

lähes 12 kiloa kananmunia

62 kiloa hedelmiä

63 kg vihanneksia

Siipikarjanlihan kulutus kasvoi, kauran kulutus pysyi korkeana. Lihan kokonaiskulutus laski edellisestä vuodesta noin 0,2 kiloa.

Viime vuonna siipikarjanlihaa kulutettiin 28,4 kiloa henkeä kohti, noin 0,9 kiloa enemmän kuin vuonna 2020.

Sianlihan kulutus laski edellisvuodesta noin 0,8 kiloa, ja sitä käytettiin 28,9 kiloa henkeä kohti.

Naudanlihaa syötiin viime vuonna keskimäärin 18,4 kiloa, mikä oli noin 0,3 kiloa edellisvuotta vähemmän.

Lampaanlihaa kului edellisen vuoden tapaan puoli kiloa henkeä kohti.

Täysmaidon kulutus laski lähes kolme prosenttia, rasvattoman ja kevytmaidon yhteensä pari prosenttia.

Kevytmaitoa juotiin noin 57 litraa henkeä kohti, ja sen osuus on 57 prosenttia nestemaitojen kulutuksesta.

Juuston kulutus nousi hieman edellisvuodesta ollen noin 25,5 kiloa. Voita käytettiin hieman vähemmän kuin edellisvuonna, 3,1 kiloa henkeä kohti.

Lähde: Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedot.

Lähteet: K-ryhmä, S-ryhmä, Luke