Korkeasaari kertoi varhain keskiviikkona Twitterissä, että viime päivien koettelemukset ja kuljetukset olivat Suomeen rantautuneelle mursulle liikaa. Heikkoon kuntoon mennyt eläin menehtyi matkalla villieläinsairaalaan.

Korkeasaaren villieläinsairaalaan eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti kertoi jo ennen kuljetusta sen riskeistä.

- Kyseessä on huonokuntoinen eläin. Nukutus on aina riski ja myös kuljetus on aina riski. Toivottavasti eläin selviää.

Tampereella koettiin vastaavanlainen tragedia lähes päivälleen 50 vuotta sitten.

Sorsapuistossa sijainnut eläintarha oli päätetty sulkea muun muassa ahtaiden tilojen takia, ja suurin osa eläimistä siirrettiin Ruotsiin. Puolasta lahjaksi saadut leijonat Tam ja Pere nukutettiin siirtoa varten.

Nukutus koitui kuitenkin Tamin kohtaloksi. Aamulehti kertoi 18. heinäkuuta 1972, että kun huumattu Tam nostettiin kuljetuslaatikkoon ja punnittiin, sen huomattiin kuolleen. Toinen leijona Pere selvisi hengissä Ruotsiin.

Aikansa suosikkinähtävyys

Tampereen eläintarha sai alkusysäyksensä vuonna 1960, kun puolalainen ystävyyskaupunki Lódz lahjoitti yllättäen Tampereelle kaksi leijonanpentua. Nimikilpailun päätteeksi ne ristittiin Tamiksi ja Pereeksi.

Pennut päätyivät aluksi Korkeasaareen, mutta pohdintojen jälkeen Tampereelle perustettiin eläintarha. Se rakennettiin Sorsapuistoon, vanhaan teurastamon rakennuksiin.

Eläintarha avautui yleisölle 1. heinäkuuta 1964. Siitä tuli heti Tampereen suosituin matkailukohde - avajaisvuonna kävijöitä oli yli 93 000. Ajan myötä tarhan eläinkanta kasvoi, ja siellä oli muun muassa apinoita, karhuja, tiikereitä, leopardeja, susia ja kettuja.

Karhu pelotti pikku-Heidiä

Tampere-seuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja Heidi Martikainen kävi eläintarhassa pikkukoululaisena. Eläimiä paremmin mieleen jäi paikan voimakas haju.

- En muista niinkään leijonia, vaan apinat ja erityisesti karhun. Se oli pelottava, ja pohdin, että pitääkö sen häkki.

Tampere-seura julkaisi vuonna 2005 nyttemmin edesmenneen eläintarhan esimiehen Leo Weckmanin päiväkirjoista kootun kirjan Jäähyväiset eläintarhalle.

Weckman muisteli, miten hän hoiti eläimiä yhdessä eläintarhassa työskennelleen vaimonsa kanssa joskus myös pariskunnan kotona. Weckmanin mukaan eläintarhan työntekijät huolehtivat eläimistä kuin omistaan.

- Hän kertoi minulle käyneensä katsomassa Pere-leijonaa Ruotsissa, ja että se muisti hänet, Martikainen sanoo.

Delfiinien siirto sai suuren huomion

Vuonna 1972 tuli voimaan uusi, entistä tarkempi eläinsuojelulaki. Paineet rapistuneiden häkkien ja vanhojen teurastamon rakennusten kunnostamiseksi kasvoivat. Myös asukit kaipasivat lisätiloja.

Samaan aikaan alkeellisen häkkieläintarhan arvostelu lisääntyi lehdistössä, ja Tampereen kaupunki päätti sulkea eläintarhan. Eläimistä osa luovutettiin Ruotsiin ja muihin eläintarhoihin. Moni myös lopetettiin. Tampereen eläintarha suljettiin 27. syyskuuta 1972. Nykyään sen paikalla on vuonna 1990 käyttöön otettu Tampere-talo.

Isoimman huomiota saanut eläinten siirto tapahtui Tampereella elokuussa 2016. Silloin Särkänniemen delfinaarion delfiinit Veera, Delfi, Leevi ja Eevertti lennätettiin Tampere-Pirkkalasta Kreikkaan, Ateenan lähellä sijaitsevaan delfinaarioon. Särkänniemi ei tiedottanut siirrosta etukäteen, mutta myöhään illalla järjestettyä operaatiota seurattiin laajasti tiedotusvälineissä.

Delfiinejä pitkään hoitanut Kai Mattson kertoi Aamulehdessä, että eläimet kuljetettiin neljässä laatikossa, eikä niitä rauhoitettu matkan ajaksi. Delfiinit selvisivät siirrosta hyvin.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin 21.7. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Kuinkas kävikään: Moni Tampereen eläintarhan asukki muutti Ruotsiin

Yle Ateenassa: Delfiinien ensimmäinen vuorokausi Kreikassa - leikkisiä ja iloisia

Mursu menehtyi matkalla villieläinsairaalaan - "Viime päivien koettelemukset ja kuljetus olivat heikkokuntoiselle eläimelle liian raskaat"