Finnairissa arvostettaisiin näkemystä siitä, miten voi tienata lennoilla, joilla ei ole yhtään matkustajaa, kirjoittaa kolumnisti Reijo Ruokanen.

Herroille maksetaan siitäkin, että he kestävät kritiikkiä. En siis sääli Finnairin hallitusta enkä toimivaa johtoa, mutta ymmärrän kyllä, jos he ovat turhautuneita.

Valtio omistaa pörssinoteeratusta kansallisesta lentoyhtiöstä noin 56 prosenttia. Siksi poliitikot ovat aina pitäneet itseään lentoliiketoiminnan asiantuntijoina.

Tänä kesänä Finnairin opastajan roolin on ottanut liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd).

Keskustelu käynnistyi, kun lentoasemista vastaavan Finavian lentoasemaverkoston johtaja Jani Jolkkonen arvosteli Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 1.7.) valtion varoilla tuettua lentotoimintaa.

Jolkkosen listalla olivat Kemi-Tornio, Kajaani, Joensuu, Jyväskylä ja Kokkola-Pietarsaari. Noiden lentoasemien Helsinkiin suuntautuvasta kaupallisesta liikenteestä valtio maksaa suoraan 60 prosenttia. Finavia kattaa kuluista 30 prosenttia. Matkustajien osuus on kymmenen prosenttia.

Yhtä lentoa kohti valtion tuki viime vuonna oli Jolkkosen mukaan lähes tuhat euroa. Koneiden keskimääräinen täyttöaste oli 25 prosenttia. Joillakin lennoilla ei ollut matkustajia ollenkaan.

Ministeri Harakan mielestä Suomen sisäiset lennot olisivat kannattavaa liiketoimintaa, jos Finnairilla olisi tarpeeksi pientä kalustoa.

"Voi yhtä hyvin kysyä, että miksi meillä on sinivalkoinen lentoyhtiö, jos se ei huolehdi maan sisäisistä saavutettavuustarpeista", Harakka kysyi Hesarin haastattelussa (HS 6.7.)

Pörssiyhtiönä Finnairin tehtävä ei tosin ole huolehtia saavutettavuustarpeista vaan luoda omistajilleen arvonnousua. Jos valtio haluaa muuta, sen kannattaa lunastaa yhtiö pois pörssistä.

Finnair julkisti eilen puolivuosikatsauksensa. Tappiota tulee ovista ja ikkunoista. Pörssikurssi on rajussa laskussa.

Aasian lentoihin perustunut strategia ei toimi. Kustannuksia pitää saada alas ja jostain täytyy löytyä kasvua.

Onkohan ministeri Harakka käynyt jo neuvomassa Finnairin toimivaa johtoa kiperässä tilanteessa? Varmasti siellä arvostettaisiin näkemystä siitä, miten voi tienata rahaa lennoilla, joilla ei ole yhtään matkustajaa.

Helppo-Heikkien liiketoimintastrategia oli yksinkertainen: kun kympillä ostaa ja vitosella myy, tappiotahan siitä tulee, mutta silläkin elää, kunhan tarpeeksi paljon tekee.

Ilmeisesti ministeri Harakka edeltäjineen on käynyt saman liikkeenjohdon erikoiskoulutuksen kuin nuo kuuluisat torikauppiaat.

Helppo-Heikkejä ei enää juuri ole. Ehkä strategia ei sittenkään ollut aivan aukoton. Tai ehkä se ei vain sopinut kuulakynien ja rukkasten myymiseen, mutta hyvinkin toimii suihkukoneiden kanssa.