Rikossarja Peaky Blinders - Gangsteriklaani kuvaa Shelbyn rikollisperheen tarinaa. Ylen dokumentti näyttää, miten nämä katujengit ja rikollisryhmät todellisuudessa syntyivät.

Cillian Murphy näyttelee Peaky Blinders -sarjassa Tommy Shelbyä. Hahmolla on pohjansa 1800-luvun lopun Birminghamin väkivaltaisessa todellisuudessa. Kuva: Robert Viglasky / Caryn Mandabach Productions & Tiger Aspect Productions / Yle

Suosittu gangsteridraamasarja Peaky Blinders (2013-2022) kuvaa Shelbyn rikollisperheen vaiheita 1800-luvun lopun Birminghamissa. Kovaotteisen draaman pohjana ovat tositapahtumat: kaupungissa toimi samanniminen rikosllisryhmä vuosina 1870-1920.

Ylen esittämä dokumentti Peaky Blinders - koko tarina kertoo tositapahtumista sarjan taustalla. Dokumentissa esitellään vanhoja pidätyskuvia, joista koottiin aikoinaan ennätyksellisen paksut tunnistuskirjat niin miehille kuin naisille Birminghamin poliisissa. Niistä on tullut myös merkittäviä työväenluokan historian asiakirjoja.

Kuvissa alkoi esiintyä yhä useammin Peaky Blinders -rikollisjengin nimiä, joista tunnetuimpia oli Sheldonin rikollinen veljeskolmikko John, Samuel ja Joseph. Yhteistä kuville oli se, että kaikki olivat pukeutuneet parhaimpiinsa, sillä kaikki raha käytettiin ulkonäköön.

Mutta vielä enemmän dokumentti kertoo siitä, mitä kaikkea tapahtui, kun teollistuminen valtasi brittikaupungit.

Teollistumisen aika mullisti elämän täysin, sillä kaupunkeihin muuttaneet työläiset pakkautuivat asumaan samoille rähjäisille laita-alueille, joissa oli pulaa jopa puhtaasta vedestä.

Kirjailija Charles Dickens (1812-1870) on verrannut näitä työväen oloja helvettiin, sillä keskimääräinen elinajanodote oli alle 45 vuotta. Joka viides lapsi kuoli alle 5-vuotiaana.

Vähitellen työläisten kurjat olosuhteet, köyhyys ja monessa perheessä rehottanut alkoholismi ajoivat etenkin kouluttamattomia nuoria miehiä kohti rikollista elämää.

Tv-sarjassa Shelbyn rikollisperheen koviin miehiin kuuluvat Arthur (Paul Anderson, vas.), Thomas eli Tommy (Cillian Murphy) ja John Shelby (Joe Cole). Kuva: Robert Viglasky / Yle

Dokumentin ensimmäisessä osassa kerrotaan, miten rikollisryhmien esiaste, katujengit, saivat alkunsa Birminghamissa 1870-luvulla. Kaupunki oli Englannissa yksi nopeimmin teollistuneista Lontoon, Liverpoolin, Manchesterin ja Salfordin ohella.

Työn perässä sinne muutti myös satoja tuhansia irlantilaisia, jotka pakenivat omasta maastaan valtavan nälänhädän jälkeen 1860-luvulla. Peräti miljoona irlantilaista menehtyi nälkävuosina edellisillä vuosikymmenillä, ja kaksi miljoonaa muutti isona aaltona pois maasta.

Pian nämä köyhät irlantilaistyöläiset joutuivat kuitenkin rasismin uhreiksi. Vihanpito irlantilaisia kohtaan sai alkunsa, kun englantilainen saarnaaja William Murphy kiihotti omia kansalaisiaan katolisia maahanmuuttajia vastaan.

Hän leimasi jopa irlantilaispapit valehtelijoiksi ja varkaiksi, ja näin Birminghamin irlantilaisalueella Park Streetillä nähtiin valtavat mellakat vuonna 1867. Paikalla oli jopa 50?000-100?000 mielenosoittajaa, joiden puolella poliisit olivat.

Köyhät työläisnuoret havittelivat parempaa elämää, eivätkä kaihtaneet keinoja sen saavuttamiseksi. Vankilareissut toivat vain entistä kovemman maineen. Kuva: Yle

Köyhien irlantilaisten kodit rikottiin ja omaisuus varastettiin. Tämä vääryyden kokemus synnytti irlantilaisissa pohjatonta vihaa.

Katujengit alkoivat syntyä, sillä kadulla viihtyvät irlantilaisnuoret alkoivat ottaa heihin kohdistuneesta anarkiasta esimerkkiä.

- Väkivaltaisten jengien juuret olivat Murphyn mellakoissa, sillä nuoret miehet näkivät, miten isot joukot auttoivat suojelemaan itseä ja yhteisöä, toteaa Andrew Davis Liverpoolin yliopistosta.

Kouluttamattomat nuoret miehet, jotka työskentelivät pitkät päivät kuumissa, meluisissa ja vaarallisissa tehtaissa, viettivät vapaa-aikansa kaduilla, koska köyhien alueilla ei ollut puistoja eikä pihoja. Kadut olivat heidän leikkikenttänsä.

Peräti 250?000 työläistä asui laitakaupungin 40?000 rivitaloasunnossa, jotka olivat luokattoman ahtaita. Wc-tilat jaettiin monen perheen kesken. Yksi vesipiste oli varattu sadan perheen käyttöön.

Lue lisää: Peaky Blinders - ja Harry Potter -tähti Helen McCrory, 52, on kuollut - puolisolta riipaiseva kirjoitus

Epähygieeniset olosuhteet, köyhyys ja ahtaat olot ajoivat nuoret miehet ja naisetkin varastelemaan - jotkut vain saadakseen ruokaa.

- Elämä oli kovaa, köyhyys tappoi, toteaa tutkija Carl Chinn.

Ajalle tyypillistä oli myös väkivallan hyväksyminen. Miehet uhosivat, tappelivat ja heittelivät kiviä. Sillä tavalla pystyi näyttämään kykynsä.

Väkivallalla ja reviirin puolustamisella pönkitettiin omaa asemaa, koska köyhien työläisperheiden lapsilla ei ollut elämässään juuri muunlaisia etenemismahdollisuuksia.

Rikollisjengit vaikuttivat lähinnä Englannin teollisuuskaupungeissa ja koostuivat köyhistä työläisnuorista, jotka havittelivat parempaa elämää eivätkä kaihtaneet keinoja sen saavuttamiseksi.

Peaky Blinders -sarjaa on toistaiseksi tehty kuusi kautta. Myös tarinaa jatkava elokuva on tekeillä. Kuva: Robert Viglasky / Caryn Mandabach Productions / Yle

Iltapäivälehdistö alkoi kirjoittaa yhä enemmän katujengien rikollisuudesta 1870-luvulla. Peräti 80 prosenttia miehistä ja 75 naisista osasi jo tuolloin lukea, ja rikosuutisten huomattiin kiinnostavan.

Kun rikoksista tuli kansan silmissä viihdettä, myös niiden tekijät lisääntyivät. Jengiläiset saivat vain entistä kovemman maineen, kun he istuivat jonkin aikaa vankilassa.

- Jengiläiset janosivat julkisuutta, Chinn sanoo.

Peaky Blindersin jengitoiminta muuttui järjestäytyneeksi rikollisuudeksi 1920-luvulla, mutta sitä ennen sen toiminta oli katujen asemasta käytävää rajua taistelua - ja tietynlainen nuorisokultti.

Lue lisää: Peaky Blinders -sarja pohjautuu historiaan - verinen rikollisjengi terrorisoi Birminghamia yli sata vuotta sitten

Peaky Blinders - Koko tarina, kaksiosainen dokumentti tiistaisin 19.7. alkaen Teema & Fem klo 21.00.

Peaky Blinders - Gangsteriklaani, Netflix (kaudet 1-6), myös Britbox ja C More (kaudet 1-5) sekä Yle Areena (kaudet 1-4).