Läntisen Euroopan hellehelvetti on uusin hälytysmerkki ilmastokatastrofista.

Lounais-Ranska sunnuntaina: palomies sammuttaa maastopaloa Gironden alueella. Ranskan viranomaiset ovat evakuoineet jo yli 14?000 ihmistä turvaan palojen leviämiseltä. Kuva: Thibaud Moritz / AFP / Lehtikuva

Suuri osa läntisestä Euroopasta kärvistelee näinä päivinä yli neljänkymmenen asteen helteissä. Britanniassa poikkeuksellinen kuumuus uhkaa jo pysäyttää yhteiskunnan toimintoja; muun muassa rautatieliikennettä rajoitetaan kiskojen vääntymisriskin vuoksi. Espanjassa, Portugalissa ja Ranskassa riehuvat maastopalot. Keskiportugalilaisessa Lousãssa lämpötila nousi saharamaiseen 46,3 asteeseen viime viikolla.

Huh huh - ja hellekausi on vasta alkamassa. Asiantuntijat varoittavat, että tilanne saattaa muuttua vielä pahemmaksi elokuussa.

Tukalaa on myös muualla maailmassa. Afrikan sarvessa lähes 20 miljoonaa ihmistä näkee nälkää pitkään jatkuneen kuivuuden vuoksi. Miljoonat ihmiset ovat jääneet kodittomiksi Bangladeshin ja Intian tuhoisten tulvien jäljiltä.

Lue lisää: Euroopan helle­kupu ei väisty - Britanniassa annettu punainen sää­varoitus, ihmisiä kehotetaan pysymään kotona

Tiede on osoittanut, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Esimerkiksi juuri helleaaltoja esiintyy entistä useammin. Ne ovat entistä intensiivisempiä, kestävät entistä kauemmin ja aiheuttavat entistä vakavampia seurauksia. Tätä muutosta saamme nyt todistaa uutisvirrassa.

Asiantuntijat ovat yksimielisiä myös siitä, että ilmastonmuutoksen torjumisella on jo polttava kiire. Maapallon keskilämpötilan nousu ei saisi ylittää kriittisenä pidettyä 1,5 astetta. Tämä YK:n ilmastokokousten asettama tavoite on kuitenkin jo karkaamassa saavuttamattomiin.

Samaan aikaan Eurooppaa uhkaa yhä syvenevä energiakriisi, joka on seurausta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Tilanne on poliittisesti tulenarka erityisesti Saksassa, joka on rakentanut energiahuoltonsa pitkälti Venäjältä tuodun maakaasun varaan. Kaasutoimitusten hiipuessa Saksa joutuu ottamaan käyttöön jo suljettuja hiili- ja öljyvoimaloita. Tämä on jyrkässä ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa. Kriisi koskettaa myös Suomea nousevina energian hintoina, vaikka Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin liittäminen syksyllä valtakunnanverkkoon lieventääkin sen vaikutuksia.

Lue lisää: Metsäpalot ja helle kurittavat eteläistä Eurooppaa - Espanjassa lukuisia paloja riistäytynyt hallinnasta

Ilmastotoimet sodan ja energiakriisin varjossa nousevat esille Berliinissä maanantaina ja tiistaina pidettävissä niin sanotuissa Petersbergin ilmastokeskusteluissa, joissa on mukana ministereitä yli 40 valtiosta. Keskustelut pohjustavat marraskuussa Egyptissä pidettävää YK:n COP27-ilmastokokousta, joka pyrkii pitämään 1,5 asteen tavoitteen vielä hengissä.

Energiakriisi on vaarassa kärjistyä ensi syksynä ja talvena, kun lämmityskausi alkaa. Siis juuri silloin, kun maailman valtioiden olisi sovittava muun muassa yhdessä sovittujen päästöleikkausten toteuttamisesta ja alhaisen tulotason maiden tukemisesta taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tässä maailmantilanteessa hiilineutraaliuden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden tavoitteleminen on äärimmäisen haastavaa, mutta silti välttämätöntä. Venäjän sotatoimet eivät saa suistaa maapalloa polulta, joka pitää keskilämpötilan nousun siedettävissä lukemissa.