BRYSSEL Hyvälle oluelle ei löydy tieteellistä määritelmää. Mutta oluen ystävät tuskin protestoivat, jos väitän Belgian olevan yksi maailman parhaista olutmaista - ellei jopa paras.

Tiheästi asutussa maassa oluttarjontaa löytyy jokaiseen makuun: kevyistä vehnäoluista villihiivojen avulla valmistettuihin happamiin lambiceihin.

Kruununjalokiveksi kohotetaan usein munkkien valmistamat trappistioluet. Tiukasti säädellyn oluttyypin määritelmänä on, että se on tehty trappistiluostarissa veljeskunnan periaatteita noudattaen.

Tämän oluen tuotannosta saatavat tulot menevät luostarin toiminnan ylläpitämiseen ja hyväntekeväisyyteen. Trappistioluiden hinnat ovatkin kovasta kysynnästä huolimatta vähintään kohtuulliset.

Vuonna 2016 belgialainen olutkulttuuri listattiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Unescon perusteluissa kiitetään niin tarjonnan moninaisuutta kuin rikasta olutkulttuuria ja sukupolvien yli siirtyvää oluenteon osaamista.

Samalla listalla on muuten myös suomalainen sauna ja kuubalainen rumba!

Vanhan flaamilaisen sananlaskun mukaan viini ei ole hyvää, ellei se tee juojastaan iloista. Viisaus pätee pitkälti myös tämän päivän Belgiaan, missä yhteisöllinen juomakulttuuri on kiinteä osa arkea ja juhlaa.

Juomakulttuuria voi kuvailla tyypillisen mannermaiseksi. Viini ja olut nähdään pääasiallisesti ruokajuomina, joita nautitaan kerralla kohtuudella.

Rajoituksia alkoholin myynnin suhteen ei Belgiassa juurikaan ole. Olutta, viiniä ja väkeviä saa ostaa vuorokauden kaikkina aikoina. Jos kauppa on kaukana, olutta ja viiniä voi tilata lähettipalvelun välityksellä.

Salliva juomakulttuuri koskee myös nuoria: Belgiassa jo 16-vuotiaat saavat ostaa laillisesti olutta ja viiniä. Väkeviä alkoholijuomia saavat ostaa 18 vuotta täyttäneet.

Ikärajat ovat eurooppalaisittain poikkeuksellisen alhaiset. Taustalla on ajatus siitä, että ylilyönnit ja ongelmat vältetään sallimalla alkoholinkäyttö asteittain sosiaalisesti hyväksyttävissä puitteissa kuten kahviloissa ja ravintoloissa.

Totta onkin, että vahvan humalahakuiseen juomiseen törmää Belgiassa harvemmin kuin Suomessa. Keskieurooppalaiset juomatavat vaativat kuitenkin myös veronsa.

Jos katsotaan alkoholinkäytön kokonaismäärää, Suomi ja Belgia ovat tilastoissa samalla viivalla. Alkoholin liittyvät haitat kuten kuolemantapaukset ovat myös samaa luokkaa.

Liiallisen kertajuomiseen liityviä ongelmia esiintyy toki myös Belgiassa. Neljä kuntaa ranskankielisessä Valloniassa kielsi tänä kesänä alkoholinkäytön partioleirien yhteydessä alkoholin liikakäyttöön liittyvien ongelmien jälkeen.

Nuoremmista vastuussa olevat ohjaajat eivät voi olla räkäkännissä, Andennen kaupunginjohtaja tiivistää Le Soir- lehden haastattelussa.

Partiojärjestöt eivät kielloille lämpene. On parempi totuttaa nuoret vastuullisiin juomatapoihin kuin kieltää kaikki alkoholinkäyttö, järjestön edustaja pohtii.

Alkoholitutkija Martin de Duve on samoilla linjoilla. Hänen mielestään kiellot haittaavat nuorten kanssa kanssa käytävää dialogia.

Alkoholinkäyttö ja sen lieveilmiöt eivät rajoitu nuoriin, de Duve muistuttaa. Siksi on kohtuutonta, että juuri nuorten alkoholinkäyttö nostetaan tikunnokkaan.

Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Onko 16 vuoden ikäraja alkoholituotteille sopiva vai liian matala? Voit keskustella aiheesta tiistai-iltaan 19.7. kello 23:een asti.