Jos mursu pysyy reitillään, voisi sen kohta löytää lepäämässä Helsingin edustalla. Vaikka mursun näkisi, tulisi se kuitenkin jättää rauhaan.

Viimeksi Kotkassa sunnuntai-iltapäivänä nähty mursu saattaa olla suuntaamassa kohti Helsinkiä. Norjalainen väitöskirjatutkija Rune Aae arvioi, että matkassa Kotkasta Helsinkiin voi mursulta mennä muutama päivä.

Lue lisää: Mursu jäi rysään Kotkassa ja kaatoi kalastajan veneen - merivartiosto pelasti

- Uskon, että se on menossa länteen. Jos se pysyy tällä reitillä, niin se voisi olla muutamassa päivässä pääkaupungissa. Mutta toisinaan ne kääntyvät ja menevät täysin toiseen suuntaan, Aae kertoo.

Helsingistä löytyisi mursulle monia mahdollisia levähdyspaikkoja.

- Helsingin ympäristössä on satoja pieniä saaria, joille se voisi pysähtyä lepäämään sen sijaan, että se uisi ihan satamaan.

Aae toivoo, että mursu pysyisi kauempana ihmisistä. Mursu rantautui perjantaina Haminan Salmenvirralle ihmisasutuksen läheisyyteen, jossa se nukkui parisenkymmentä tuntia aina lauantaihin saakka.

Mursun vatsa näyttää pyöreältä. Kuva: Ivan Bessedin / IS

Laumassa mielellään liikkuva mursu ei ole vaarallinen ihmisille. Sitä ei siltikään pitäisi lähestyä, vaikka se ihmisasutuksen luo on tullutkin. Aae uskoo, että eläin on tullut luoksemme sen takia, että ravintoa löytyy samoilta alueilta.

- Simpukoita löytyy matalilta vesialueilta, joilla mekin veneilemme tai uimme.

Mursu ei siis etsi seuraa ihmisistä, vaikka sosiaalinen eläin onkin. Aaen arvion mukaan mursu näyttää hyväkuntoiselta.

- Sen maha näyttää isolta, mutta jos haluaisi tutkia mitä se on syönyt, pitäisi arvioida sen ulostetta.

Mursu kömpi lepäämään veneiden väliin Haminassa. Kuva: Teijo Korpela

Normaalisti mursu syö esimerkiksi simpukoita, joita on pohjassa mudan alla. Mursun kuonossa olevat viikset kertovat, kun sopivaa ruokaa on saatavilla.

Eläimen ateriointitavoissa on Aaen mukaan yksi erityinen piirre.

- Ne ottavat suun täyteen vettä ja sylkevät sen kovalla paineella ulos. Siten ne löytävät pohjamudissa olevat simpukat.

Syöksyhampaitaan mursu käyttää rannalle ja veneisiin nousemiseen tai tappelemiseen.

- Se käyttää niitä kuin kolmantena kätenä.

Mursun viikset ja syöksyhampaat ovat voineet värjäytyä ruskeasta mudasta. Kuva: Ivan Bessedin

Luonnollista elinympäristöä lämpimämpi ilmasto tuskin haittaa mursua, uskoo Aae.

- Niillä on paksu kerros rasvaa, joka voi eristää kylmyydeltä ja lämmöltä. Pitäisi olla paljon kuumempaa, että siitä aiheutuisi mursulle ongelmia.

Eniten tutkija onkin huolissaan kalastusverkoista. Sunnuntaina mursu jäi kiinni pyydykseen Kotkassa, mutta pääsi onneksi irti vahingoittumatta.

Lue lisää: Mursu jäi rysään Kotkassa ja kaatoi kalastajan veneen - merivartiosto pelasti

- Se oli aika pelottavaa. Kalastajakin putosi veneestä, mutta onneksi hänkin vaikuttaa olevan kunnossa.

- Kalastusverkot voivat olla vaarallisia mursulle, sillä se voi kuristua niihin. Toivottavasti se ei enää jää kiinni sellaisiin.

Aae toivoo, että mursu kääntyisi pian etelää kohti, jotta se ei harhautuisi uimaan Ahvenanmaalle ja edemmäs Ruotsiin.

Hän ei kuitenkaan yrittäisi auttaa mursua kohti oikeaa suuntaa, sillä se löytää reittinsä lopulta ulos.

- Siihen voi mennä viikkoja tai kuukausia, mutta se on hyvässä kunnossa. En usko, että se tarvitsee apua.

Lisäksi Aae muistuttaa, että ihmiset jättäisivät mursun rauhaan eivätkä esimerkiksi yrittäisi uida sen rinnalla. Leikkiessään mursu voi olla ihmiselle hyvinkin vaarallinen.

Mursuja on kahta alalajia: tyynenmerenmursuja ja atlantinmursuja. Tyynenmerenmursuja on arvioitu olevan noin 200?000 ja atlantinmursuja noin 25?000.

Urosmursu voi painaa yli 1?500 kilogrammaa ja olla pituudeltaan yli 3,6 metriä.

Mursut voivat elää noin 40-vuotiaiksi.

Mursut syövät mm. matoja, käärmeitä, pehmeäkuorisia rapuja, simpukoita ja katkarapuja

Ilmastonmuutos ja jäiden sulaminen uhkaavat myös mursuja.

Lähde: wwf.fi

Syöksyhampaitaan apuna käyttäen mursu voi kiivetä veneisiin. Kuva: Aleksi Jalava