Ruotsissa on virinnyt keskustelua asuntolainojen lyhennyspakon keventämisestä, kun inflaatio nostaa elinkustannuksia.

Lainan lyhentäminen tuli Ruotsissa pakolliseksi muutama vuosi sitten. Aiemmin saattoi ottaa asuntolainaa, josta saattoi maksaa vain korot.

Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori John Hassler kannattaa Ylen haastattelussa kevennystä, koska lyhennyspakko rasittaa etenkin lainan alkuvaiheessa olevia nuoria.

- Kun asema työmarkkinoilla on vakiintunut ja palkka alkanut nousta, on aika lyhentää lainaa, Hassler totesi.

- Ei ole mitään ideaa siinä, että kuolee rikkaana, niin että silloin kaikki lainat olisi maksettu ja asunnolla suuri arvo, Hassler vielä kiteytti.

Lue lisää: Professorin mukaan lyhennyspakosta kärsivät nuoret

Ruotsissa vuokrakämppä ei aina ole vaihtoehto

- Olen samaa mieltä Hasslerin kanssa siinä, että kiristykset osuvat ikävästi nuoriin ja esimerkiksi maahanmuuttajiin, sanoo taloustieteilijä Markus Jäntti.

Hän toimii niin ikään kansantaloustieteen professorina Tukholman yliopistossa.

Suomalaisia länsinaapurin kymmenien vuosien laina-ajat ja verkkaisempi lyhennystahti jaksavat hämmästyttää.

Ruotsin ja Suomen vertailussa pitäisi Jäntin mukaan huomioida kuitenkin se, että asuntojen vuokramarkkinat eivät ole Ruotsissa yhtä hyvät kuin Suomessa.

- Esimerkiksi työn perässä Ruotsiin muuttavan pääsy virallisille vuokramarkkinoille on todella vaikeaa. Vaihtoehdoksi jää ostaa asunto tai toimia harmailla vuokramarkkinoilla, Jäntti sanoo.

Vapaista vuokrakämpistä on pulaa Ruotsissa etenkin suurissa kaupungeissa ja kunnallisiin vuokra-asuntoihin on pitkät jonot. Välivuokraus on yleistä.

Lue lisää: Mathilda, 24, on yksi kymmenistä tuhansista yhä kotona asuvista nuorista aikuisista Ruotsissa

Vaihtoehtoja omistusasumiselle on Jäntin mukaan Ruotsissa siis vähemmän.

Siitä päästäänkin asuntolainoihin, joista ei tarvitse lyhentää kuin korot. Jäntti kuvailee niitä hieman karrikoiden "pankilta vuokratuiksi asunnoiksi". Omavastuu on tosin suurempi ja vuokran tilalla on korko riskeineen.

Vielä muutama vuosi sitten tällaisia lainoja sai Ruotsissa myöntää.

Voiko korttitalo romahtaa?

Lainat ovat Ruotsissa yhä pitkiä, esimerkiksi 50 tai 60 vuotta. Jos ihminen vaihtaa asuntoa, vanha laina maksetaan pois ja uudelle asunnolle otetaan uusi laina.

Malli toimii hyvin niin kauan kuin asunnon hinta ei putoa. Mutta entä jos asuntojen hinnat putoavat?

Jäntin mukaan Ruotsissa asuntojen hintakehitys on kevään aikana hieman hiljentynyt.

- Mutta ei puhuta mistään romahduksesta, sillä hinnat ovat nousseet kohisten viime vuosina.

Aina voi olla yksittäisiä tapauksia, jossa ihminen joutuu pinteeseen asuntolainasa kanssa, mutta mitään uhkakuvia Jäntti ei lähde maalaamaan.

- Asuntomarkkinat ovat kuitenkin ehkä vakaimmasta päästä talouden ilmiöistä, Jäntti toteaa.

Suomessa lainojen venymiselle stoppi

- Tämä on ruotsalaista keskustelua ja liittyy heidän tilanteeseensa. En näe sillä kytkentää Suomeen, toteaa Suomen suurimman pankkikonsernin OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Suomalaisten velkaantuminen on Heiskasen mukaan ruotsalaisia maltillisempaa ja asuntomarkkinoilla on kaikkiaan erilainen tilanne.

- Suomestakin tiedetään, että laina-ajat ovat pikku hiljaa pidentyneet. Nyt niiden pitenemistä ollaan rajoittamassa lailla, Heiskanen toteaa.

Hallituksen esitys kotitalouksien velkaantumisen ehkäisemisestä valmistui kesäkuussa. Siinä asuntolainoille esitetään 30 vuoden enimmäisaikaa. Niin pitkiä lainoja Suomessa on harvakseltaan nytkin.

Korkojen nousua pelätään, mutta Heiskanen ei näe kotitalouksien suurimmaksi ongelmaksi sitä, jos euribor nousisi 1,5-2,5 prosenttiin. Tällaisia lukuja eri ennustuksissa on esitetty.

- Yksittäistapauksia voi tietenkin olla. Mutta suurempi ongelma koituu sitten siitä, jos talous ajautuu ongelmiin muuten ja työttömyys nousee.

Ruotsissa velkaantuminen on korkeammalla tasolla kuin Suomessa, mutta ruotsalaisten pitkät lainat ovat usein kiinteäkorkoisia.

- Silloin se korkojen nousu ei niin paljoa vaikuta.

Lue myös: Ruotsalaiset lyhentävät pitkistä lainoistaan vain osan - Ruotsalaisprofessori: Ei ole mitään ideaa kuolla rikkaana ja velattomana

Asuntolaina painaa ja sota huolestuttaa: Kannattaa jatkaa oman asumisen kannalta tärkeitä asioita kuten ennenkin, sanoo asiantuntija

Ruotsalainen lyhentää asuntovelkaansa reilulla 300 eurolla kuukaudessa - taskuun jääneet rahat hän kuluttaa tai sijoittaa osakkeisiin

Ruotsissa velkavuori kasvaa ja ulosottovelkoja on ennätysmäärä - Kenneth Kjellberg ei osaa kuvitella, miltä velattoman elämä tuntuu