Ensimmäisen omakotitalon ostaminen ei ole pikkujuttu. Kiinteistönvälittäjä kertoo, minkälaisiin virheisiin asunnonostajat sortuvat.

Emilia Nikkilän mukaan moni lähtee asuntonäyttöön ilman lainalupausta. Kuva: Emilia Nikkilä

OMAN kodin ostaminen on yksi elämän suurimmista päätöksistä. Jännittävämpää se on, jos kyseessä on ensimmäisen oman kodin osto.

Omakotitalojen kauppaan erikoistunut Emilia Nikkilä on huomannut asuntokaupassa uuden ilmiön: yksiön sijaan nuoret saattavat haluta ensimmäiseksi omaksi kodiksi omakotitalon.

-?Ostajissa on paljon 25-30-vuotiaita pariskuntia, jotka ovat asuneet vuokralla tähän saakka. Joskus yhteiseen omakotitaloon muutetaan suoraan kahdesta opiskelija-asunnosta, Pirkanmaan seudulla kiinteistönvälittäjänä toimiva Nikkilä kertoo.

Kiinteistön ostaminen tuo enemmän vastuita kuin asunto-osakkeen osto, mutta asuntokaupoille saatetaan lähteä varsin tietämättöminä. Nikkilä listaa virheet, joihin ensikodin ostajat helposti sortuvat.

YLEISET asuntonäytöt ovat koronapandemian myötä muuttuneet pääosin yksityisnäytöiksi. Monella on silti yhä tapana käydä näytöissä ikään kuin huvikseen.

Lue lisää: Kiinteistönvälittäjä on nähnyt muutoksen asuntokaupassa - kertoo, mikä on tämän hetken "ehdoton myyntivaltti"

Oli liikkeellä tosissaan tai ei, lainalupaus kannattaa aina hankkia etukäteen, välittäjä muistuttaa.

-?Usein käy nimittäin niin, että kun tullaan vähän katselemaan, se unelmien koti tuleekin vastaan. Jos lainalupausta ei ole, koti voi mennä jollekin toiselle.

Nikkilä muistuttaa, että etenkin haluttujen omakotitalojen asuntokauppa on nykyään nopeaa, ja ostajaehdokkaat antavat tarjouksen yleensä samana päivä, kun asuntonäyttö on.

-On tosi iso ongelma nykyään, että lainalupausta ei ole hankittu ajoissa. Voi olla mahdotonta saada asuntoa, jos muutkin ovat kiinnostuneita kohteesta. Neuvottelut kannattaa käydä edes yhden pankin kanssa etukäteen, Nikkilä kertoo.

"On tosi iso ongelma nykyään, että lainalupausta ei ole hankittu ajoissa", Emilia Nikkilä kertoo. Kuva: Emilia Nikkilä

ASUNTOKAUPASSA riittää termejä, jotka ovat vasta-alkajille kummallisuuksia. Jos termit ovat epäselviä, kannattaa niistä kysyä välittäjältä pienellä kynnyksellä.

-?Meille ammattilaisille monet sanat ovat arkipäivää, joten emme välttämättä hoksaa, onko tämä tai tuo asia tuttu, Nikkilä sanoo.

Osa termeistä aiheuttaa asuntonäytöllä erityistä päänvaivaa.

-?Sana, joka herättää eniten pelkoja ja kysymyksiä on kiinnitys. Myös rasite on monelle vieras. On myös hyvä tajuta, että asunto-osakkeen kohdalla velaton hinta ja myyntihinta ovat eri asioita, kun taas kiinteistöllä on vain yksi hinta eli myyntihinta, Nikkilä kertoo.

KIINTEISTÖÖN kohdistuu kiinnitys, kun kiinteistöä tai sen osaa käytetään esimerkiksi lainan vakuutena. Asuntokauppaan erikoistunut Remax muistuttaa, että etenkin kiinteistön ostajalle tieto kiinnityksistä on oleellinen, sillä jos kiinteistöön kohdistuu kiinnityksiä, on ostajan varmistettava, että kiinnitykset ovat velattomia ostohetkellä.

Rasite puolestaan tarkoittaa lyhykäisyydessään kiinteistön oikeutta käyttää toisen kiinteistön aluetta tiettyyn tarkoitukseen. Kiinteistön ostajan kannattaa olla termistä tietoinen, sillä rasite on omistajavaihdoksista riippumaton, Maanmittauslaitos huomauttaa.

-?Kaikki rasitteet eivät ole velvoitteita. Esimerkiksi yhteinen venevalkama on ostajalle hyvä juttu, kiinteistönvälittäjä Emilia Nikkilä kertoo.

Kiinteistönvälittäjä kertoo, että myös sana kuntotarkastus ja kuntotutkimus sekoitetaan joskus toisiinsa. Lisäksi on olemassa kuntoarvio, joita esimerkiksi jotkut vakuutusyhtiön teettävät ilmaiseksi.

-?Se ei ole asuntokauppaan pätevä arvio laisinkaan, Nikkilä kertoo.

Tarkempi selvitys eli kuntotutkimus on tutkimus, jossa avataan rakenteita. Nikkilän mukaan tämä ei kuitenkaan ole ainoa kuntotarkastuksen ja kuntotutkimuksen ero.

-?Myös kuntotarkastuksessa avataan rakenteita, varsinkin jos on kysymys vanhasta talosta. Tällainen tilanne voi tulla eteen vaikkapa julkisivulaudoitusten tai sokkelirakenteen selvittämisen kanssa.

- Ensiasunnon ostajilla on aika usein mukana asiantuntijoita eli vaikkapa oma isä, anoppi, täti tai setä, joilla on asuntonäytössä tosi vahvoja mielipiteitä. Ne saattavat olla 30 vuoden takaa ajalta, jolloin he ovat itse ostaneet asuntoa, Nikkilä kritisoi.

Kenen tahansa asiantuntemukseen ei kannata asuntonäytössä luottaa, kiinteistönvälittäjä muistuttaa. Hyvä koti voi nimittäin mennä sivu suun turhien varoittelujen takia.

- Asunnon ostaja muuttaa asuntoon kuitenkin itse, joten kehotan luottamaan myös omaan näkemykseen ja mielipiteeseen.

OMAKOTITALON osto vaatii ymmärrystä muun muassa tulevista remonteista ja niiden kustannuksista. Silti osa kodinostajista lähtee asuntokaupoille varsin tietämättöminä.

-?Aina ihmisillä ei ole ymmärrystä siitä, että omakotitalo vaatii ihan erilaista ymmärrystä kuin kerrostaloasuminen. Tämä on aiheuttanut huolta alalla etenkin, jos ostajia ovat nuoret, Nikkilä kertoo.

Kiinteistönvälittäjä pitää hyvänä sitä, että pankit ovat tällä hetkellä valveutuneita, ja miettivät tarkkaan, kuinka paljon remontoitavaan asuntoon lainaa myönnetään. Nykytrendinä onkin ostaa koteja, jotka ovat akuuteista remonttihuolista vapaita.

Kohde myydään tarjouskaupalla.

Kyseinen lause voi säikäyttää osan asunnonostajista, sillä tarjouskaupalla on maine vaivalloisena myyntitapana.

Nikkilän mukaan ennakkoluuloille ei kannata antaa liikaa valtaa.

- Varsinkin tässä markkinatilanteessa tarjouskauppa on mielettömän hyvä, koska ostaja on koko ajan kartalla siitä, mitä muut ihmiset ovat asunnosta tarjonneet. Muuten hintaa pitää miettiä sokkona.

Välittäjä muistuttaa, että korkein tarjous ei aina voita, ei edes tarjouskaupassa. Myyjä voi tehdä päätöksen kaupasta myös muihin syihin vedoten.

Hätähousulle tarjouskauppa ei välttämättä ole paras vaihtoehto, sillä määräaikaa tarjouskaupalle ei ole. Tarjouskauppa nimittäin kestää niin kauan kuin myyjä haluaa.

-?Jos ei itse halua odotella pidempään, voi oman tarjouksensa pitää voimassa vaikka vain seuraavat 48 tuntia, Nikkilä sanoo.