Jenni ja Mikko Siitari muuttivat yhteen muutama vuosi sitten. He asuvat Mikon omistamassa vanhassa talossa Varkaudessa. Kuva: Akseli Muraja

Vanha talo vaatii jatkuvaa huolenpitoa ja korjailua. Rintamamiestalon omistajalla työ ei tekemällä lopu.

Pohjois-Savon Varkaudessa komeilee harmaaksi rapattu, vuodelta 1954 peräisin oleva omakotitalo. Vanhan talon alkuperäiset lattialaudat narahtelevat kotoisasti jalkojen alla, ja valkea maali rakoilee puupinnan eläessä vuodenaikojen mukana.

Se on Siitarin pariskunnan talo. Mies Mikko Siitari osti talon silloisen puolisonsa kanssa jo 13 vuotta sitten. Nykyisin talossa asuvat hänen lisäkseen nykyinen puoliso Jenni Siitari ja yhteensä neljä lasta.

Talossa oli viimeksi tehty mittavaa remonttia vuosina 1990-1995. Siitarit haaveilevat vaihtavansa vielä 90-luvun keittiön kaapistot. Kuva: Jenni Siitari

Keittiö sai remontissa täysin uuden ilmeen, vaikka kaapistoja ei vielä vaihdettu. Kuva: Jenni Siitari

Vaikka vanha, kolmikerroksinen talo huokuu menneiden vuosikymmenten tunnelmaa alkuperäisine pintoineen, on talossa tehty remonttia - ja paljon.

Ennen eroa Mikko ja hänen entinen puolisonsa vaihdattivat talossa öljylämmön maalämpöön, mitä varten pihalle porattiin hintava maalämpökaivo.

Myös koko talon ympärys kaivettiin auki ja salaojitettiin. Lisäksi alimpaan kellarikerrokseen he puhkaisivat sisäänkäynnin, jotta se voitaisiin muuttaa asuintilaksi.

- Näiden lisäksi teimme pieniä maalaustöitä. Muuten talossa säilyivät pinnat 90-luvun mittavan remontin jäljiltä, Mikko kertoo.

Eron jälkeen Mikko ja Jenni löysivät toisensa. Ensitapaamisesta ei mennyt kuin vuoden päivät, kun Jenni jo muutti kahden lapsensa kanssa Mikon luo asumaan. Pian he alkoivat yhdessä pistää taloa kunnolla uuteen uskoon.

- Suurin remontti, minkä teimme vuonna 2019, oli kellaritilan muuttaminen meidän makuuhuoneeksemme. Tila oli entinen autotalli. Siellä tehtiin kaikki ihan uusiksi lattioiden piikkaamisesta ja lattialämmityksen asennuksesta lähtien, Jenni Siitari kertoo.

Kellarikerroksen makuuhuoneeseen asennettiin lattialämmitys. Kuva: Jenni Siitari

Makuuhuoneen betonilattia piikattiin auki. Kuva: Jenni Siitari

Autotalli muuntui perinpohjaisen remontin jälkeen tunnelmalliseksi makuuhuoneeksi. Kuva: Jenni Siitari

Talon keski- ja yläkerroksissa kaikki pinnat remontoitiin. 90-luvun laminaatit ja seinä­pinnat saivat väistyä, ja talon tummuneet katot saivat raikkaan uuden maalipinnan.

- Tarkoitus oli tuoda lisää valoa vaaleilla väreillä ja siistiä pintoja. Halusimme luoda yhtenäisemmän ilmeen eri huoneiden välille, Jenni selittää.

Olohuonetta hallitsi ennen tumma mäntypaneelikatto. Kuva: Jenni Siitari

Olohuoneen uudistunut ilme on huomattavasti raikkaampi. Kuva: Jenni Siitari

Lattia oli alun perin tarkoitus jättää niille sijoilleen, sillä ysärilaminaatin ja muovi­mattojen alla olevan alkuperäislattian kunnosta ei ollut tietoa. Pariskunnalla kävi kuitenkin melkoinen onnenpotku.

- Mietin, uskaltaisiko kuitenkin pikkuisen vilkaista lattian alle. Sieltähän löytyikin valmis ehjä puulattia, jonka vain maalasimme valkoiseksi, Jenni iloitsee.

- Piti vain uskaltaa kokeilla. Me totesimme, että kun lähdetään kerran purkamaan lattiaa, niin takaisin ei vanhaa enää saa. Se osoittautuikin hyväksi riskinotoksi, Mikko lisää.

Instagram-tilillään @elamaa_rintsikassa Jenni kertoo niin arjesta kuin juhlastakin vanhassa rintamamiestalossa. Myös sisustaminen on lähellä Jennin sydäntä. Kuva: Jenni Siitari

Tärkeintä Siitareiden mukaan on ollut se, että remontti toteutetaan vanhoja perinteitä kunnioittaen. Pienet elämän jäljetkin saavat näkyä.

- Joissain kohdissa lattiaa näkyy pieniä jälkiä ja koloja. Ne eivät meitä haittaa, sillä ne ovat osa talon historiaa, Jenni sanoo.

Kattava remontti luonnollisesti myös maksaa. Moni vanhan talon ostaja säästää ja tekee kaiken mahdollisen itse.

Vaikka Siitarit ovatkin oppineet vuosien varrella remontoinnista paljon, luottavat he haastavammissa projekteissa ammattilaiseen.

- Mielestämme kaikkea ei kuitenkaan pidä ruveta tekemään itse, vaikka onhan se arviolta puolet halvempaa niin. Seurauksena voi pahimmassa tapauksessa olla vaikkapa tulipalo tai vesivaurio, jos ei tiedä tarkalleen mitä tekee, pariskunta painottaa.

Ennen remonttia sauna oli parhaat päivänsä nähnyt. Kuva: Jenni Siitari

Remontoidussa saunassa kelpaa heittää löylyä. Kuva: Jenni Siitari

Kaikkea ei ole edes mahdollista toteuttaa omin käsin. Mikko huomauttaa, että lait ja asetukset veloittavat hyväksytyn ammattilaisen käyttöä tietyissä toimenpiteissä, kuten sähköasennuksissa.

Myös kotitalousvähennyksen saaminen kannattaa huomioida, jos käyttää remontointiin apuna ammattilaista.

- Esimerkiksi maalämpöjärjestelmän asennus oli kallista ja tuli maksamaan yli 20?000 euroa ammattilaisen toteuttamana. Kotitalousvähennysten ja energia-avustusten jälkeen omasta pussista maksettavaa jäi kuitenkin lopulta vain noin 12?000 euroa, Mikko kertoo.

Teki sitten itse tai ammattilaisen avustuksella, rahaa tulee joka tapauksessa palamaan.

Siitarit arvioivat, että tähän mennessä koko remonttiin on uponnut vuosien varrella reilut 20?000 euroa kotitalousvähennykset huomioiden.

Tänä kesänä pariskunta aikoo vaihtaa uuden ulko-oven ja kunnostaa ulkorappuset. Kuva: Akseli Muraja

Talo sai pari vuotta sitten ylleen harmaan kalkkimaalipinnan. Ulkomaalin valinnassa piti olla tarkkana, sillä talon seinissä ei ollut tuuletusrakoja. Kuva: Jenni Siitari

Summa on kasautunut menoerä kerrallaan. Esimerkiksi pari vuotta sitten tehty talon ulkopinnan vuoraus ja maalaus maksoi pari tuhatta euroa. Kellarikerroksen remontoiminen makuuhuoneeksi maksoi puolestaan noin 5?000-7?000 euroa.

Eikä remontointitarve ole loppunut tähänkään päivään mennessä.

Tänä kesänä pariskunta aikoo vaihtaa uuden ulko-oven ja kunnostaa ulkorappuset. Myös sokkeli pitäisi maalata ja huopakatot käsitellä. Lisäksi haaveissa on keittiön, kylpyhuoneiden ja saunan remontointi.

- Vanhassa talossa remontti ja huoltaminen ei lopu ikinä. Aina pitää vähintäänkin putsailla rännejä tai maalailla ikkunankarmeja, he selittävät.

Jos haaveissa siintää vanhan talon ostaminen, Mikko suosittelee etsimään myös paljon tietoa eri aikakausien rakennustekniikoista ja -ratkaisuista.

Pariskunta viihtyy kesäisin talon edustalle rakennetulla terassilla. Kuva: Akseli Muraja

Vanhassa talossa riitti remontoitavaa, kun lähes kaikki pinnat laitettiin uuteen uskoon. Kuva: Jenni Siitari

- On tärkeää perehtyä siihen, minkä aikakauden taloa on ostamassa. Kun tietää, millaisia rakennusratkaisuja siihen aikaan yleisesti käytettiin, on helpompi selvittää, onko talossa tehty remonttia - ja jos on niin millaista, Mikko huomauttaa.

Remontoidessa on myös tärkeää huomioida nykyaikaiset rakennusmääräykset, vaikkeivät alkuperäiset ratkaisut niitä noudattaisikaan. Lisäksi Mikko muistuttaa, ettei vanha talo ole koskaan kuin valmiista muotista veistetty: aina jokin nurkka on hieman vinossa.

Tietoa vanhojen talojen kunnostamisesta ja ylläpidosta kannattaa siis hakea aktiivisesti. Kaikkea lukemaansa ei kuitenkaan kannata Mikon mukaan sokeasti uskoa.

- Lähdekriittisyys on tärkeää. Silloin voi oppia tekemään paljon myös itse ja oikeaoppisesti, Mikko summaa.