- Teknologian merkitys turvallisuudelle kasvaa koko ajan ja merkittävimmät kybertaistelut tullaan käymään ihmisten mielistä, kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll sanoo.

Limnéllin mukaan tulisi pohtia, mille osa-alueille Suomi voisi Natossa tuoda erikoisosaamistaan. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva, Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Suomen Nato-hakemus on parhaillaan ratifioitavana jäsenmaiden parlamenteissa. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on arvioinut, että ratifiointikierros voitaisiin saada päätökseen nopeimmillaan vuoden loppuun mennessä.

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll peräänkuuluttaa nyt keskustelua siitä, millainen Nato-maa Suomesta halutaan tehdä.

- Nyt, kun historiallinen päätös on tehty ja on alkamassa sotilaallisesti liittoutuneen Suomen aikakausi, on mielestäni siirryttävä ripeästi keskustelemaan siitä, millainen Nato-maa Suomen tulisi olla ja mitä tulisi erityisesti tässä hetkessä huomioida, Limnéll sanoo.

Limnéllin mukaan tulisi pohtia, mille osa-alueille Suomi voisi Natossa tuoda erikoisosaamistaan.

Hänen mukaansa yksi erikoistumisalue voisi olla hybridiuhkien torjunta. Limnéll toteaa, että Suomessa alan osaamista löytyisi muun muassa Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta.

Lisäksi Suomessa on kehitetty kokonaisturvallisuuden mallia, jossa turvallisuudesta huolehditaan laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla.

Kokonaisturvallisuus nousi esiin myös Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuussa, Limnéll huomauttaa. Kokouksen yhteydessä Nato julkaisi uuden strategisen konseptin, jossa painotetaan yhteistyötä yritysmaailman ja siviiliyhteiskunnan kanssa.

- Halutaan osallistaa yhteiskunnat yhä vahvemmin turvallisuuden tekemiseen. Tästähän meillä on pitkä perinne Suomessa kokonaisturvallisuuden hengessä.

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll. Kuva: ANTTI AIMO-KOIVISTO/LEHTIKUVA

Limnéll sanoo, että Suomi voisi tuoda Natoon osaamistaan esimerkiksi informaatiovaikuttamiseen liittyen.

- Teknologian merkitys turvallisuudelle kasvaa koko ajan ja merkittävimmät kybertaistelut tullaan käymään ihmisten mielistä.

Hän kuitenkin muistuttaa, että Natolla on jo Riikassa strategisen viestinnän osaamiskeskus ja Virossa kyberosaamiskeskus. Suomi voisikin keskittyä Limnéllin mukaan laajemmin kokonaisvaltaisiin hybridiuhkiin.

- Kun ajatellaan hybridiuhkia eli erilaisia yhdistelmäuhkia turvallisuuden epävakauttamiseksi, niin se vaatii koko yhteiskunnan panosta hyvinkin laaja-alaisesti.

Natoon liittymisen myötä Suomen täytyy lähettää suuri joukko upseereita Naton organisaatioon ulkomaille. Limnéll nostaa esiin resurssihaasteen, joka tästä seuraa.

- Meillä on jo tässä vaiheessa upseeripulaa kotimaassa ja liian vähän henkilöstöä. Jos ajatellaan, että toistasataa upseeria siirtyy Nato-tehtäviin Suomen ulkopuolelle, niin Suomeen tuleva henkilöstövaje on varsin merkittävä asia.

Limnéllin mukaan nyt tulisikin miettiä, miten henkilöstöä kyetään saamaan lisää ja huolehtimaan heidän jaksamisestaan tiivistyvän turvallisuusympäristön keskellä.

Suomen on vahvistettava Nato-jäsenyyden myötä puolustusbudjettia ja puolustuskykyä entisestään, Limnéll sanoo. Hänen mukaansa on ymmärrettävä, että Natossa ei saa olla vapaamatkustajia.

- Nato-jäsenyyden myötä kansallista puolustuskykyä ei voi ulkoistaa eikä siitä voi tinkiä.

Kyseessä ei ole ainoastaan Suomea koskeva asia, vaan myös muiden jäsenmaiden tulee ottaa asia vakavasti. Limnéllin mukaan Suomen tulisi näyttää esimerkkiä oman puolustuskyvyn ja maanpuolustustahdon ylläpitämisessä.

Hän sanoo, että Yhdysvallat kiinnittää jatkossa yhä enemmän huomiota Kiinaan, mikä edellyttää myös eurooppalaisilta jäsenvaltioilta yhä vahvempaa vastuunkantoa ja toimintakykyä.

Limnéll toteaa Nato-jäsenyyden olevan koko Suomen puolustuksen läpäisevä muutos, joka ulottuu myös varusmiespalvelukseen.

- Turvallisuuspolitiikan oppitunneilla ainakin puhutaan erilaista kieltä erilaisilla esityskuvilla kuin tähän asti. Mielestäni oli viisas päätös Puolustusvoimilta hiljattain, kun todettiin, että kiertoilmauksista siirrytään realistisesti käyttämään oikeita nimiä, eli puhumaan Venäjästä.

Limnéllin mukaan tulee myös muistaa, että samalla, kun Nato-jäsenyys tuo Suomelle viidennen artiklan mukaiset turvatakuut, on Suomi yksi yhteisen turvatakuun tuottajista muille jäsenmaille.

- Tämä on uusi tilanne. Me emme pelkästään saa lisää turvallisuutta, vaan meidän on myös annettava konkreettisesti tarvittaessa muille turvallisuutta kriisitilanteessa. Nato-Suomessa hyvin keskeinen asia on, miten valmiita olemme konkreettisesti ja henkisesti antamaan tukea ja millä keinoin.