Suomalaiset saavat tulevaisuudessa yhä useammin perintöjä, kun perinnönjakojen määrä kasvaa suurten ikäluokkien kuollessa. Myös jaettava perintösumma kasvaa.

LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro arvioi, että seuraavien 23 vuoden kuluessa perinnönjakojen määrä kasvaa 20 prosenttia.

Pitkään jatkuneen syntyvyyden laskun myötä perintöjä on pian jakamassa yhä vähemmän ihmisiä.

Samaan aikaan perintöjen merkitys kasvaa, kun suomalaisille on kertynyt varallisuutta ja se on keskittynyt yhä vanhemmille ikäluokille.

- Menneen vuosikymmenen aikana suomalaisten varallisuuden arvot ovat nousseet huomattavasti, Nummiaro sanoo.

Verohallinnon tietojen mukaan perintöjen kokonaismäärät Suomessa ovat vaihdelleet vuosittain noin kuuden ja seitsemän miljardin euron välillä.

Vuosittain perintöveroa on määrätty yhteensä noin 600-700 miljoonaa euroa.

Yksittäisen perinnön arvo on keskimäärin noin 40 000 euroa. Suurin osa saa kuitenkin tätä pienempiä perintöjä.

Vuosittain noin 60 prosenttia perinnönsaajista saa alle 20 000 euron perintöosuuden. Ne puolestaan ovat verovapaita.

Perinnöistä vain vähän tutkimusta

Perintöjen keskiarvoa nostavat yksittäiset suuret perinnöt. Suurten perintöjen myötä varallisuus keskittyy entisestään.

- Varallisuuden alueellisen eriytymisen ja perinnönjakojen yhteisvaikutuksesta tulevaisuudessa todennäköisesti aiempaa pienempi joukko suomalaisista omistaa aiempaa suuremman osan suomalaisten kokonaisvarallisuudesta, Nummiaro kertoo.

Pidempiaikaista tietoa perinnöistä ja niiden kehityksestä on vaikea saada. Tampereen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala kertoo, että aiheesta on tehty tutkimusta vähän.

Syynä on, että systemaattisesti kerättyä aineistoa perinnöistä on hyvin vähän.

Tuomalan mukaan tiedon puuttuminen perinnöistä osoittaa, että suomalaisessa yhteiskunnassa ei haluta tuoda tietoja varallisuudesta näkyville.

- Kaikilla tahoilla ei ole intressiä asian suhteen tai on intressiä, mutta pikemminkin niin, että eipä tutkita asiaa, Tuomala sanoo.

- Vastuussa olevat tahot, eli käytännössä perimmiltään eduskunta, ei ole ollut kiinnostunut tällaisista asioista. Ainakaan niin suuri enemmistö, että tämän kaltaista tietoa oltaisiin ryhdytty hankkimaan, hän pohtii.

Tilastokeskus on määrävuosin tehnyt selvitystä suomalaisten varallisuudesta, mutta siinäkään Tuomalan mukaan kaikki varallisuus ei näy, etenkään kaikkein varakkaimpien osalta.

Mummonmökit vaikea myydä

Suuri osa perinnöistä saadaan kiinteänä omaisuutena, kuten asunto-osakkeina tai kiinteistöinä. Perintönä saadussa talossa voi olla myös paljon kuluja.

Ekonomisti Nummiaron mukaan nyt erityisesti maaseudulla sijaitsevien omakotitalojen arvo on laskemassa.

Koronan aikana tapahtunut väljän asumisen arvostamisen ilmiö on hiipumassa. Lisäksi energian ja bensan hinnan nousu voivat saada ihmiset välttelemään syrjäseuduille muuttamista.

- Halukkuus lähteä pidemmälle voi vähentyä, Nummiaro sanoo.

Tilanne on huono erityisesti Itä-Suomessa, jossa vaikuttaa venäläisten turistien määrän vähentyminen. Kaupankäynti venäläisten kanssa ei ole myöskään elpynyt koronan jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa.

Itä-Suomessa asuntojen arvot olivat jo ennestään alhaalla ennen koronaa.

- Nyt palataan aikaisempaan tilanteeseen, jossa mummonmökkien myynti oli hankalaa, Nummiaro sanoo.

Varallisuus tänä vuonna laskussa

Tänä vuonna suomalaisten varallisuus on kääntynyt laskuun. Syynä on esimerkiksi rahapolitiikka, kun korkoja on nostettu inflaation hillitsemiseksi.

Muutos korona-ajan alusta on merkittävä. SIlloin rahapolitiikalla tuettiin talouskasvua ja korot olivat matalat.

- Rahapolitiikalla luotiin sitä varallisuutta ja nyt vipua on käännetty toiseen suuntaan ja varallisuus on laskenut, Nummiaro sanoo.

Rahoitusvarallisuudessa on Nummiaron mukaan menty selvästi alaspäin ja pian on todennäköistä, että samaa nähdään myös kiinteässä varallisuudessa syksyllä. Kiinteä varallisuus tarkoittaa esimerkiksi asuntoja.

Huonontuneista näkymistä huolimatta tämän vuoden sijoitusmarkkinakehitys ei Nummiaron mukaan muuta laajempaa kehitystä perintöjen suhteen.

- Tässä on vaan rahoitusmarkkina-arvostuksessa otettu hiukan pois siitä mitä koronatoipumisessa on syntynyt, hän sanoo.

Voit keskustella aiheesta 17.7. klo 23 asti.

Lue lisää:

Perintö, joka vei yöunet - Harjulat saivat ystävältään asunnon ja rahaa, perinnöttä jäänyt sukulainen raivostui ja aloitti vuosien taistelun

Heikki Hiilamon kolumni: Suurituloiset saavat myös suurimmat perinnöt - mutta perintövero kohtelee heitä hellästi