Suomi kärsi toisen tappionsa jalkapallon EM-kisoissa, kun Tanska kaatoi Helmarit maalein 1-0. Samalla Suomen haaveet jatkopeleistä kokivat päätepisteensä.

Tanska iski ottelun ainoan maalin toisella puoliajalla. Voittomaalin puski irtopallosta sisään tyhjänä ammottaneeseen Suomen maaliin maailman kallein naispelaaja Pernille Harder.

Maaliin johtanut tilanne ja monet muut asiat saivat Ylen studioasiantuntijat Liisa-Maija Raution ja Maija Saaren pyörittelemään päätään. Ottelun alussa Suomen pelissä oli vielä toiveikkuutta ja Helmarit kykenivät haastaa Tanskaa.

- Mielestäni Suomella oli hyvä ote aggressiiviseen puolustamiseen ja korkeampaan prässiin, mitä kautta joukkue voitti muutamia tilanteita. Helmarit myös petrasi ottelussa valintojaan sen suhteen, milloin se riistojen jälkeen eteni nopeasti ja milloin se rytmitti peliä pallonhallinan kautta, Rautio arvioi.

Asiantuntijat Rautio ja Saari purkavat tässä jutussa Suomen tappiosta kolme eri asiaa: miten Suomi puolusti Tanskaa avauspuoliajalla, Essi Sainion tärkeän roolin ja Helmareiden hyytymisen, sekä miten puolustus sakkasi voittomaalissa.

Suomi jäi puolustuskannalle heti ottelun alussa

Helmareiden puolustajilla oli yhtenä isona tehtävänään ottelussa pystyä kontrolloimaan Tanskan hyökkäyksen tähtien Harderin ja Nadia Nadimin peliä.

Espanja-ottelussa topparina pelannut Elli Pikkujämsä oli siirtynyt Tanskaa vastaan laitapakiksi paikkaamaan koronavirustartunnan vuoksi sivussa olevaa Tuija Hyyrystä. Pikkujämsä esitti heti ottelun alussa kaksinkamppailukovuutta Nadimia vastaan.

Asiantuntija Maija Saari: Suomi oli parhaimmillaan hyvä avauspuoliajalla siinä, missä se haluaa olla hyvä. Eli tiiviillä joukkuepuolustamisella se pystyi Tanskaa vastaan tällä kertaa pitämään keskikentällä linjojen välit tukossa. Tanska halusi pelata palloa sieltä ja sitä kautta Suomi puolestaan sai riistojakin keskialueella. Suomi teki siis sitä hyvin, missä se on hyvä, mikä ohjasi pelin puolestaan laidoille.

Asiantuntija Liisa-Maija Rautio: Mielestäni Emma Koivisto ja Essi Sainio onnistuivat hyvin oikean laidan puolustamisessa. Heidän pelinsä onnistui mainiosti siihen nähden, mikä oli lähtökohta Suomen kokoonpanon muututtua.

Oikean laidan onnistuessa Tanskan peli meni toiselle Suomen ryhmityksen laidalle. Vaaranpaikkoja syntyi ja Suomi joutui jo ottelun alusta puolustuskannalle.

Yhdeksi ongelmaksi syntyi Tanskan oikealta hyökätessä se, että oikealla laidalla pelanneet Nadim ja Sara Thrige saivat paljon tilaa puskea peliä eteenpäin, ajaen Suomen puolustuskannalle.

Uudelle pelipaikalle siirretty Pikkujämsä sai useaan otteeseen tukea Nadimin, Thrigen tai toiseen laitaan ajautuneen Harderin kontrolloinnissa saman laidan keskikenttäpelaajalta Ria Ölingiltä.

Maija Saari: Minun pitää nostaa Pikkujämsälle hattua hänen monipuolisuudestaan. Se, että hänet voi laittaa pelaamaan tällä tasolla lähes mille paikalle tahansa puolustuksessa, on iso voimavara. Kuitenkin hänen vahvuutensa ovat vain tietynkaltaisissa rooleissa. Hän pelaa seurajoukkueessa pääasiassa keskikaistan rooleja. Se toki myös erottuu hänen pelityylissään.

Esimerkkivideossa nähdään, miten Öling tuki Pikkujämsää Tanskan hitaampien hyökkäyksien haastotilanteissa. Ensimmäisessä selkeässä tuplaustilanteessa Nadim pystyi kääntymään keskelle ja laukomaan heppoisesti, toisessa Pikkujämsä ohjaa hänet oikeaan suuntaan ja riistää häneltä pallon.

Liisa-Maija Rautio: Siinä vaiheessa kun Tanska ei päässyt suoraviivaisiin hyökkäyksiin, joissa se olisi päässyt juoksemaan vauhdilla kohti maalia, oli Suomen tuplaamisessa järkeä. Helmareiden onneksi ei myöskään nähty uhkarohkeita tuplauksia tähtipelaajiin, sillä se olisi epätasapainottanut puolustusta paljon.

Sainion valinta onnistui, mutta energia loppui

Avauspuoliskolla Suomi kykeni riistojensa kautta luomaan hyökkäyksiäkin. Riistopelissä Helmareiden osalta näytteli suurta osaa Essi Sainio.

35-vuotias konkari otti Tanska-ottelussa Adelina Engmanin paikan keskikentän oikeassa laidassa, kun takareiden kireydestä kärsinyt Engman joutui jäämään sivuun ottelusta.

HJK:ta seuratasolla edustavan Sainion riistot olivat ydinasemassa Suomen avauspuoliajan tasapainoisemmassa pelissä.

- Hänen ja Koiviston yhteistyö onnistui loistavasti. Sainio paikkasi Adelina Engmanin poissaoloa erinomaisesti, Saari arvioi.

Esimerkkivideoissa nähdään, kuinka Sainio pystyi auttamaan Suomen puolustusta välittömästi pallonmenetysten jälkeen. Sainio teki armottomasti töitä ja paineisti Tanskan pelaajia sen jälkeen, kun Helmarit oli menettänyt pallon. Sainio esti tanskalaisten suoria hyökkäyksiä.

Liisa-Maija Rautio: Vaikka Sainiolla ei olekaan Adelinan nopeutta, hän onnistui roolissaan erittäin hyvin. Tämän vuoksi Suomen oikea laita oli pelissä vahvempi puolustussuuntaan.

Toisella puoliajalla Suomen väsymys alkoi näkyä selkeämmin, eikä Sainioltakaan nähty vastaavaa pallonmetsästystä. Tanskan tuodessa selkeästi hyökkäävämpiä pelaajia kentälle, Suomen päävalmentaja Anna Signeul panttasi vaihtojaan. Ensimmäisen vaihtonsa Suomi teki 73. minuutilla, jolloin se oli jo takaa-ajoasemassa.

- Totta kai tässä pitää huomioida se, minkälainen ryhmä Suomella on ja minkälaista taitotasoa voidaan tuoda kentälle. Mutta kun verrataan siihen, miten muut joukkueet ovat rytmittäneet vaihtojaan, tuoneet useitakin pelaajia kentälle toisen puoliajan alkuun, niin se tuo selkeästi energiaa peliin. Tällä tasolla fyysinen suoritustaso on kuitenkin jatkuvan kuormituksen alla, EM-kisatasolla itsekin pelannut Saari pohti.

Signeulin tavaramerkiksi on tullut myös konservatiivisuus kokoonpanonsa muuttamisessa. Suomi on pelannut hyvin samanlaisella ryhmällä hänen päävalmentajakautensa aikana, eikä useilla EM-kisaryhmän pelaajilla ole kokemusta suurista maaottelupeliminuuteista. Vaihtopelaajat saavat usein selkeästi alle puoli tuntia peliaikaa Signeulin alaisuudessa.

- Mielestäni Sainion onnistuneessa sisääntulossa olikin juuri myös isossa roolissa se, että hän oli pelannut Espanjaa vastaan kokonaisen puoliajan sekä pelannut aiemmissa treenipeleissä. Hän oli päässyt sisään pelitapaan ennakkoon, Saari jatkoi.

Tanskan maalin tarjosi virhekimara

Tanskan voittomaali hautasi Suomen jatkohaaveet ja näytti myös jälleen useita Suomen puolustuspelaamisen epäkohtia.

Maaliin johtanut tilanne alkoi osuman viimeistelleen Pernille Harderin syötönkatkosta. Harder pysäytti Emma Koiviston pystysyötön, josta Tanska käynnisti vastahyökkäyksensä. Vasemmalta laidalta pallo pelattiin Harderille takaisin keskikaistaan, josta hän pääsi jakamaan pallon eteenpäin pelin oikeaan reunaan. Alla oleva esimerkkivideo alkaa, kun pallo pelataan tähtipelaaja Harderille.

Kun toppari Natalia Kuikka tuli Suomen puolustuslinjasta Harderin luomaa uhkaa vastaan, Elli Pikkujämsä jäi puolustajista ainoana tanskalaisia vastaan. Keskuspuolustajana ja keskikenttäpelaajana pelaamaan tottunut Pikkujämsä jäi kuitenkin kuudentoista-alueelle puolimatkaan ja jätti Ria Ölingin yksin kahta tanskalaista vastaan.

Öling pystyi katkaisemaan ensimmäisen syötön, mutta pallo ajautui Tanskan Rikke Seveckelle. Suomen koko linja jäi makaamaan alas, jättäen Tanskalle mahdollisuuden keskitykseen. Se lähti maalille Janni Thomsenin jalasta. Sofie Junge-Pedersen voitti pääpallon kahden Helmarit-puolustajan välistä ja osui ylärimaan. Harderilla oli helppo paikka siivota pallo tyhjään verkkoon.

Saari: Pikkujämsää ei voi moittia ihan liikaa ratkaisevan maalin roolistaan, sillä tällä tasolla pienetkin erot nousevat isoon valoon. Hänellä puuttuu tietty rutiini laitapuolustajan tehtävästä, jolloin hänen pelissään näkyy halu suojella keskustaa jopa laidan roolissa. Hänen olisi kuitenkin pitänyt tehdä valinta, mihin sijoittuu. Hän olisi voinut pyrkiä mahdollisimman lähelle keskittäjää, jotta kyseisen pelaajan kulma olisi mahdollisimman pieni. Se olisi helpottanut pelaajia maalinedustalla.

Rautio: Maalinedustalla nähdään, kuinka Emmi Alanen osoittaa ja kommunikoi Harderin vartioimisesta Eveliina Summaselle. Tämä ei kuitenkaan saa viestiä ja kumpikaan suomalainen ei vartioi Harderia. Vartioitavan pelaajan vaihtaminen lennosta maalinedustalla on omanlaisensa riski, tässä se kostautuu.

Monen virheen summa maksoi Suomelle maalin ja samalla antoi takamatkan, jota Helmarit ei pystynyt ottelussa enää kuromaan.

Lue myös:

Helmarit hyödynsi salamamaalissaan mestarisuosikin omaa vahvuutta, sitten iski vanha murheenkryyni - asiantuntija perkaa videoiden avulla EM-avauksen

Helmareiden päävalmentaja selitti ihmetyttäneitä ratkaisuja EM-kisojen isossa pelissä - asiantuntijat kyseenalaistivat perustelut

Helmareiden jatkohaaveet murenivat lopullisesti - Espanja voimaton mestaruusrohmun käsittelyssä, vaikka selvisi ilman punaista korttia

Helmareiden tarkkailijan kritiikistä nousi kohu Tanskassa - asiantuntija tyrmäsi puheet ylimielisyydestä ennen suurten panosten peliä

Helmareilla kolme tartuntaa EM-kisoissa - joukkueen lääkärin mukaan altistumisia voidaan tarkistaa jälkikäteen kameroilta