Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin vierailu Israelissa alkoi nyrkkitervehdyksin. Voimankäyttö ja varautuminen hyökkäykseen on ollut teemana muutenkin.
Maat vahvistivat liittoaan solmimalla turvallisuusjulistuksen, joka suuntautuu Iranin ydinasehankkeita vastaan.
Bidenin ja Israelin pääministerin Yair Lapidin allekirjoittama asiakirja korostaa, että Yhdysvallat ei koskaan hyväksy Iranin ydinasetta ja että se on valmis suojelemaan Israelia.
Presidentti Biden sanoi, että Yhdysvallat voi jopa asevoimin puuttua Iranin ydinaseohjelmaan, "jos se on viimeinen keino".
Lähi-idässä harva asia on kuitenkaan yksinkertainen. Bidenin edeltäjä Donald Trump veti Yhdysvaltain tuen kansainväliseltä sopimukselta, jolla Iranin ydinenergiahanketta pyrittiin hallinnoimaan vuodesta 2015. Tämä sopi Israelille.
Iranin vastaisten pakotteiden tiukentaminen on kuitenkin johtanut Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan siihen, että maa on vauhdittanut ydinenergiaohjelmaansa ja on jo hyvin lähellä ydinaseen hankkimista.
Uutistoimisto Reutersin mukaan myös presidentti Biden sanoi Israelin television haastattelussa, että Iran on lähempänä ydinasevalmiutta kuin koskaan ennen.
Hän kutsui Yhdysvaltain vetäytymistä Irania koskevasta sopimuksesta "jättimäiseksi virheeksi".
Bidenin edeltäjän Trumpin hallinnon aiheuttamien vahinkojen tasoittelu tulee vastaan muissakin kysymyksissä.
Trumpin kaudella Yhdysvaltain lähetystö siirrettiin Tel Avivista Jerusalemiin, mikä merkitsi kiistellyn kaupungin tunnustamista Israelin pääkaupungiksi.
Biden tapaa nyt kasvokkain palestiinalaisten presidentin Mahmoud Abbasin. Palestiinalaisia on suututtanut Yhdysvaltain haluttomuus puuttua isralilaisten siirtokuntien rakentamiseen.
He ovat myös vaatineet Yhdysvaltain konsulaatin palauttamista Itä-Jerusalemiin, jaetun kaupungin palestiinalaiseen osaan.
Brittiläisen sanomalehti The Guardianin mukaan tämä ei ole ole näkyvissä huolimatta Yhdysvaltain lupauksesta.
Saavuttuaan Israeliin Biden muistutti kahden valtion mallista alueen ongelmien ratkaisuna. BBC:n mukaan hän kuitenkin lisäsi tietävänsä, ettei sellaiseen pääseminen ole lähelläkään.
Turhautuneet palestiinalaiset kiinnittivät palestiinalaisalueilla seinille kankaita, joissa oli viesti amerikkalaisvieraalle: "Mr. President, this is apartheid " - Herra presidentti, tämä on apartheidia, julisti Betlehemissä jopa liikenteenjakajan valotaulu.
Biden viipyy palestiinalaisalueella joitakin tunteja. Tapaaminen surmansa saaneen palestiinalais-amerikkalaisen toimittajan Shireen Abu Aklehin omaisten kanssa ei kuitenkaan mahdu hänen ohjelmaansa.
Presidentti Bidenin Lähi-idän kiertueen keskeinen tavoite onkin tiivistää Israelin ja arabimaiden suhteita. Hän jatkaa "rauhanmatkaksi" kutsumaansa vierailua perjantaina Saudi-Arabiaan.
Sinne presidentin lentokone Air Force One tekee ensimmäisen suoran lentonsa Tel Avivista. Tällä on symbolista merkitystä, sillä konservatiivinen Saudi-Arabia ei ole virallisesti edes tunnustanut Israelia.
Saudi-Arabia on Bidenin kiertomatkan keskeinen kohde, sillä siellä hänen odotetaan suostuttelevan alueen öljyntuottajamaita lisäämään tuotantoaan. Tämä voisi hillitä amerikkalaisiakin ahdistavaa polttoaineen hinnan nousua.
Saudi-Arabiassa saattaa presidentin vierailua kuitenkin varjostaa maan viranomaisten sieppaaman ja surmaaman toisinajattelija-toimittajan Jamal Khashogghin kohtalo.
Julkisuuteen tullut murha sai vaalikampanjaansa käyneen Bidenin luonnehtimaan Saudi-Arabiaa "paariavaltioksi". Nyt hän on matkustamassa sinne Yhdysvaltain presidenttinä.
Korjaus 15.7. kello 10.02: Artikkelissa annettiin aiemmin ymmärtää, että Biden olisi vieraillut palestiinalaisalueilla jo torstaina. Juttua on muokattu niin, että siitä käy ilmi vierailun olevan perjantaina.
Lue myös:
Biden ja Israelin pääministeri Yair Lapid: Iranin ydinasetta ei tulla koskaan sallimaan
Biden kipuilee Saudi-Arabian kanssa - suunnitteilla vierailu maahan, jota presidentti on kuvannut hylkiövaltioksi
Israelin sisäpolitiikan umpisolmu johti knessetin hajottamiseen, uudet vaalit jälleen marraskuussa
TetraSys Oy.