Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan valtionyhtiö Fortumin Uniper-kauppoja on helppo arvostella jälkikäteen, mutta hän korostaa silloisen kritiikin kohdistuneen maakaasun sijaan kivihiileen.

Lintilä toimi omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä vuonna 2017, kun Fortum julkisti ostotarjouksen Uniperista.

- Silloin kun ratkaisua kritisoitiin, kaikki kritiikki kohdistui kivihiileen, mutta kukaan ei maininnut sanallakaan maakaasua, Lintilä sanoo.

Eduskunnan täysistuntopöytäkirjojen mukaan Lintilä on oikeassa siinä, että eduskunnassa keskustelua käytiinkin pitkälti Uniperin kivihiilivoimaloiden ja Suomen ilmastotavoitteiden välisestä ristiriidasta.

Eduskunnan täysistuntosalin ulkopuolella Uniperin aiheuttamasta Venäjä-riskistä kaasuputkihankkeineen käytiin kuitenkin näkyvää julkista keskustelua (HS).

Lintilä: "Viiden vuoden jälkeen on helppo hakea virheitä"

Lintilä itse sanoo saaneensa tiedon Fortumin aikeista varttituntia ennen kaupan julkistamista.

- Edes vuosi sitten kukaan ei osannut ennustaa sitä, että maakaasun hinta nousee 700 prosenttia vuoden aikana. Viiden vuoden jälkeen on helppo hakea virheitä siitä ratkaisusta, jonka silloinen yrityksen operatiivinen johto ja yrityksen hallitus tekivät sen hetken parhaan tietämyksen mukaan, Lintilä sanoo.

Lintilä toivoo, että parhaillaan käytävissä neuvotteluissa saavutetaan suomalaisten veronmaksajien kannalta paras ratkaisu. Käytännössä se voisi Lintilän mukaan tarkoittaa Fortumin esittämää mallia, jossa kaasuliiketoiminta erotettaisiin omaksi yhtiökseen, jonka Saksan hallitus ottaisi haltuunsa.

- Tällä hetkellä varmasti eniten laskua Suomelle tulee Fortumin osakekurssin laskemisesta. Fortum on vuosittain maksanut valtiolle noin 500 miljoonaa euroa osinkoja.

Hallituksessa ei ole Lintilän mukaan käyty keskustelua Uniperin tilanteesta.

Suomen delegaatiota Berliinin Uniper-neuvotteluissa johtaa omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.)

Professorin mukaan Venäjän toimintaan ei kiinnitetty huomiota

Venäjän energiapolitiikkaan erikoistunut professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta katsoo, että Fortumin Uniper-kauppa oli looginen jatko eurooppalaiselle ajattelulle keskinäisriippuvuudesta Venäjän kanssa.

Keskinäisriippuvuuden ajatukseen uskottiin Tynkkysen mukaan Euroopassa Suomi mukaan lukien niin vahvasti, että vaaran merkkejä ei havaittu.

Huomiota olisi pitänyt kiinnittää Venäjän toimintaan eikä vain puheeseen.

- Eli että olisi katsottu sitä, miten Venäjä on käyttäytynyt: geopoliittisen ajattelun ja suurvalta-ajattelun ensisijaisuus kaikissa Venäjän toimissa. Ei vain sitä, mitä Venäjä on puhunut: että tehdään kauppaa, älkää sotkeko geopolitiikkaa tähän. Se miten Venäjä on toiminut, on ollut täysin vastoin tätä puhetta, Tynkkynen sanoo.

Hän huomauttaa Suomen pitkän linjan olleen ulkopolitiikassa puhua siitä, että Venäjä-kauppa on vain taloutta eikä liity poliittisiin kysymyksiin.

Tynkkysen mukaan energiateollisuus ja Fortum ovat olleet "omista intresseistään käsin" voimistamassa ajatusta keskinäisriippuvuudesta.

- Tietyllä tavalla energiateollisuus on ollut määrittelemässä meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme. Tästä varmasti opitaan, ja tällaista virhettä ei jatkossa enää tehdä.

Poliittinen tahtotila Suomen hallituksessa noudatti Tynkkysen mukaan ajatusta, että Uniper-kauppa kannattaa ja sitoo Venäjää yhteiseen asiaan.

"Venäjä on rakentanut verkkoaan"

Lintilän kommentti siitä, että kritiikki kohdistui aikanaan kivihiileen, kuvastaa Tynkkysen mukaan sitä, että Uniper-kauppaa peilattiin hyvin vahvasti ilmastopolitiikan kautta.

- Siinä tilanteessa poliittisessa keskustelussa aikalailla sivuutettiin, miten Uniper ja sitä kautta Fortum nivoutuvat venäläiseen vallankäyttöön, jossa energia ja etenkin kaasu näyttelevät Euroopan suuntaan erittäin keskeistä roolia, Tynkkynen sanoo.

Seuraukset nähdään nyt.

- Toki Venäjä on tehnyt myös bisnestä ja rikastunut öljy- ja kaasutuloilla. Mutta samalla se on rakentanut verkkoaan. Nyt nähdään, miten kroonisesti riippuvaiseksi Eurooppa on itsensä venäläisestä energiasta ajanut, hän lisää.

Tynkkynen ei halua lähteä arvioimaan sitä, miten Uniper-solmu ratkeaa.

Hän katsoisi mieluummin, mitä voidaan oppia "suuresta eurooppalaisesta virheestä".

- Olemme uskoneet keskinäisriippuvuuteen, mutta emme ole osanneet vaatia Venäjältä mitään vastineeksi, jotta se pysyisi keskinäisriippuvuuden kehyksessä.

Tynkkysen mukaan Venäjää olisi pitänyt rangaista esimerkiksi Krimin valtauksesta vuonna 2014 huomattavasti voimakkaammin.

* Voit keskustella aiheesta perjantaihin 15. heinäkuuta 2022 kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Suomi ja Saksa eivät ole päässeet ratkaisuun Uniperin kohtalosta - läpimurron on tultava pian, koska yhtiö tekee isot tappiot joka päivä

Saksalaiset ostavat jo lämmönpitimiksi hiiltä koteihin - "Kyse Euroopan kriisistä", arvioi talousasiantuntija

Uniperin pilkkominen olisi suomalaisten sijoittajien etu, sanoo Varman toimitusjohtaja Risto Murto