Turkin ja Venäjän suhteiden mahdollinen lähentyminen ei juurikaan vaikuttaisi Suomen ja Ruotsin Nato-prosessiin, arvioi tasavallan presidentti Sauli Niinistö MTV Uutisten erikoishaastattelussa.
- En usko, että sillä on meidän Nato-prosessiimme juurikaan vaikutusta.
Turkki on pitänyt yllä selvästi tiiviimpiä Venäjä-yhteyksiä kuin muut Nato-maat. Ensi viikolla maiden presidenttien on myös määrä tavata Iranissa.
Niinistö ei kuitenkaan näe Venäjän ja Turkin suhdetta yksiselitteisenä eikä hän tunnu pitävän maiden lähentymistä vuoren varmana asiana.
- Kannattaa koko ajan muistaa, että siellä saattaa olla paitsi hymyileviä yhteiskuvia niin taustalla kyllä monennäköistä ristiriitaakin, Niinistö toteaa MTV:n haastattelussa Porissa.
Niinistön mukaan kevään mittaan "on pidetty tuntosarvet ulkona" Turkin ja Venäjän mahdollisia yhteisiä intressejä ajatellen, mutta mitään ei ole jäänyt haaviin.
- Tässä on kevään mittaan pidetty tuntosarvet ulkona ja saatukin aika paljon tietoa siitä, onko kenenkään silmiin sattunut pienintäkään viitettä, että Venäjällä ja Turkilla olisi ollut jotain yhteistä suhteessa meidän hakemukseemme, Niinistö kertoo.
- Eikä kenenkään silmiin ole sattunut. Ja voin todeta, että tarkkoja silmiä maailmassa riittää, Niinistö jatkaa.
Niinistö kuvailee Suomen Nato-hakemuksen ratifiointien lähteneen liikkeelle jopa yllättävänkin nopeasti. Hän uskoo, että lisää myönteisiä uutisia voi tulla kesän aikana vielä.
Niinistön mukaan Turkki voi kuitenkin jäädä viimeiseksi maaksi, joka ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset.
Ennen Nato-umpisolmun aukeamista Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä käytiin Madridissa tunteja kestäneet neuvottelut Naton huippukokouksen alla.
Neuvotteluiden tuloksena syntyi yhteisymmärrysasiakirja, jota Niinistö kuvailee välttämättömyydeksi Suomen ja Ruotsin Nato-prosessin etenemiselle.
- Välttämättömyys ei tarkoita ollenkaan sitä, että joutuisi hyväksymään jotain, josta ei pidä, hän täsmentää.
Jo ensi metreillä Turkki vaikutti tulkitsevan asiakirjaa omalla tavallaan. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan vaati maita pitäytymään lupauksissaan ja puhui muun muassa 73:sta Ruotsista luovutettavasta henkilöstä.
Suomeen ei Niinistön mukaan ole ainakaan viime viikkoon mennessä tullut uusia luovutuspyyntöjä. Suomen kohdalla on puhuttu 12 aiempina vuosina tulleesta tapauksesta, mutta ne on Niinistön mukaan jo ratkaistu.
- Olen senkin todennut, että näihin jo ratkaistuihin tapauksiin meillä ei ole mitään mahdollisuutta puuttua uudelleen.
Niinistö antaa MTV:n haastattelussa ymmärtää, että kitka Turkin suunnalta ei välttämättä ole vielä ohi.
- Koko tämä Turkin operaatio - joka yhä varmasti tulee jatkumaan - sen tavoitteena selvästi oli havahduttaa, pyrkiä tuomaan esiin Turkkia vaivaava terrorismiongelma, Niinistö toteaa haastattelussa.
Niinistö sanoo Suomen ja Ruotsin olleen nyt sopivasti "hahlossa", joskin Turkin tarkoituksena oli välittää sanomansa Niinistön mukaan koko Nato-yhteisölle.
Niinistö toteaa yhtyvänsä siihen, että terrorismi on otettava vakavasti ja tuomittava, tapahtuipa se missä vain.
Suomen suhteista Venäjään Niinistö sanoi, että on tärkeää pitää kiinni tietyistä arkipäivän asioista, muun muassa rajaturvallisuudesta ja liikenneturvallisuudesta esimerkiksi Suomenlahdella sekä viranomaisyhteistoiminnan sujuvuudesta.
Valtionjohdon tasolla yhteyttä on pidetty vähemmän. Niinistö muistuttaa, että viimeisin puhelu presidentti Putinin kanssa oli yllättävä, sillä Putin suhtautui Suomen Nato-jäsenyyteen huomattavan rauhallisesti. Jatko riippuu Venäjän mukaan siitä, paljonko esimerkiksi aseita tai Naton joukkoja rajan lähelle tulee.
- Sikäli kuin nyt ymmärrän, ei sen enempää Suomella saati Natolla ole minkäänlaista suurta tarvetta nyt alkaa miehittämään, tekemään uusia varuskuntia tai asekeskittymiä tuonne itärajan tuntumaan, Niinistö sanoi.
TetraSys Oy.