Venäjän näännytyssodalle ei näy Mika Aaltolan mukaan loppua. Talven lähestyessä Aaltola peräänkuuluttaa ripeitä toimia ja päättäväisyyttä, jotta energiaa riittää lämmittämään kodit talvellakin.

Yllä olevalla videolla Pekka Toverin arvioita Putinin tavoitteista Ukrainassa.

Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa yli neljä kuukautta sitten. Taisteluita on käyty erittäin pitkällä rintamalla, ja Venäjä on iskenyt säälimättä siviilikohteisiin eri puolille Ukrainaa. Venäjän presidentti Vladimir Putin ei kuitenkaan onnistunut nopeassa Kiovan valtauksessa. Päinvastoin Venäjän armeijan menestys on pitkään ollut varsin vaatimatonta.

Ukrainan sodassa ei ole näköpiirissä nopeaa muutosta, vaan sota on saamassa entistä laajempia ulottuvuuksia. Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan Venäjä käy nyt ja loppuvuoden ajan näännytyssotaa kolmella eri rintamalla.

Mika Aaltola on tämän kesän kysytyin panelisti. Kuvassa hän on Mikkelissä järjestetyssä Päämajan kesäsymposiumissa. Oikealla ukrainalaissotilaat harjoittelevat Donbassin alueella perjantaina 15. heinäkuuta. Kuva: Juha Metso / AOP, Mikhail Klimentyev / Kremlin Pool / ZUMA / mvphotos, GLEB GARANICH / Reuters

Ensimmäistä käydään edelleen Ukrainassa. Venäjä on viimeksi onnistunut miehittämään kaupunkialueita Itä-Ukrainassa. Mika Aaltola pelkää verisen ja laajamittaisen sodan vain pitkittyvän.

- Rintamalinjat vaihtelevat, kylä kylältä käydään taistelua, ja Venäjä käyttää hyvin brutaaleja, kansainvälisen oikeuden vastaisia keinoja väestönsiirtoineen ja sotarikoksineen.

Sodan vaikutukset heijastelevat laajalle. Mika Aaltolan mukaan Ukrainassa riehuvien taistelujen lisäksi Vladimir Putin käy näännytyssotaa myös länttä vastaan.

- Venäjä on aktiivisesti kevään mittaan käynyt kamppailua nostaakseen sodan hintaa lännelle.

Venäjä iskee Euroopan teollisuuden ydintoimintoihin, eli energiaan. Tällä pyritään Aaltolan mukaan laskemaan lännen tukea Ukrainalle. Lisäksi Putin vaikeuttaa globaalia ruokahuoltoa häiritsemällä elintarviketoimituksia.

Venäjä on Aaltolan mukaan jossakin määrin onnistunut horjuttamaan länttä siirtämällä huomion inflaation ja energian hinnan nousun kautta sisäpoliittisiin asioihin.

Yhtenä esimerkkinä Aaltola nostaa esiin Liettuan ja Venäjälle kuuluvan Kaliningradin. Liettua kielsi kesäkuussa Euroopan unionin pakotteiden alaisen rahdin kuljettamisen rautateitse Venäjältä Kaliningradiin. Kielto koski muun muassa rakennustarvikkeita ja korkean tason teknologiaa. Liettua joutui kuitenkin perääntymään asiassa.

Toinen esimerkki on Saksan Kanadaa vastaan kohdistama painostus Nord Stream 1 -turbiinin palauttamisesta takaisin, vaikka turbiini on Venäjään kohdistuvien pakotteiden alla.

- Venäjä käyttää luomiaan riippuvuusvälineitä, joihin me naiiviudessamme erityisesti Saksassa, mutta myös Suomessa lankesimme.

Venäläissotilas vartioimassa viljasiiloja Melitopolin liepeillä Ukrainassa. Kuva: Olga Maltseva / AFP

Putinilla on Aaltolan mukaan monenlaisia keinoja käydä sotaa. Aaltola muistuttaa, että Putinin tausta on tiedustelupalvelu KGB:ssä. Painostuskeinoista perinteisin on energia.

- Kannattaa katsoa, mitä Neuvostoliitto ja Venäjä aikaisemmin tekivät, eli likaisesta sodasta aina tällaiseen energiakuristukseen. Sitä siinä on tiedossa.

Venäjän nykyisen johdon ajattelutavat ammentavat Neuvostoliiton käytännöistä. Putinkin oli tiedustelu-upseerina Itä-Saksassa.

Keskeisessä roolissa oli valtiollinen tuki terroristiryhmille, kuten Punaisen armeijakunnan eri haaroille. Niiden toimintaa tuettiin ja edesautettiin. Käytännössä Länsi-Saksa oli piiritystilassa sieppausten, salamurhien ja iskujen takia.

Tämä "likainen sota" saattaa tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta Venäjälle näännytyssodan kiihtyessä lännen kanssa. Käytännössä se tarkoittaisi erityisesti poliittisen ekstremismin lietsomista ja radikaalien toimijoiden tukemista.

Moderneja sodankäynnin keinoja ei Venäjällä ole paljon, eikä maa ole Aaltolan mukaan ollut kovin kyvykäs niiden hyödyntämisessä.

Aaltola muistuttaa, että Putinin tausta on tiedustelupalvelu KGB:ssä. Kuva: Mikhail Klimentyev / AFP

Mustanmeren saartaminen oli Venäjältä ovela keino, Aaltola sanoo.

- Usein tuollainen saarto kohdistuu tiettyyn maahan, tässä kohtaa Ukrainaan. Nyt saarto on globaali väline, eli pyrkii nostamaan sodan hintaa globaalia ruokahuoltoa tyrehdyttämällä.

Ukraina on ruokahuollon kannalta globaalisti tärkeä valtio, ja sieltä maailmalle suuntautuvat viljaa kantavat rahtilaivat ovat jumissa Mustallamerellä.

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin tuleva matka öljyvaltio Saudi-Arabiaan kuvastaa Aaltolan mukaan sitä, miten länsi pyrkii varautumaan sodan aiheuttamiin häiriöihin sekä etsimään korvaavia ratkaisuja.

- Yhdysvallat on ollut erittäin aktiivinen Euroopan energiahuollon turvaamisen kannalta ensi talven varalle.

Tilanne on kuitenkin ongelmallinen, koska länsi pyrkii säilyttämään Venäjän kanssa laadittuja sopimuksia samaan aikaan, kun maa rikkoo kansainvälistä oikeutta.

- Venäjä ihan onnistuneesti osaa kikkailla lännen heikkouksilla ja meidän päättäväisyytemme puutteella.

Suomen kaasuhanat ovat kiinni, mutta Keski-Euroopassa tilanne on mutkikkaampi.

- Erityisesti Saksa ei ollut tähän valmistautunut. Elettiin vuosia, ellei vuosikymmeniä erilaisten ajatusmallien parissa, joissa kauppa lisää turvallisuutta ja rauhaa. Se menee oikeasti toisin päin, että tämä turvallinen kauppa edellyttää rauhan olosuhteet.

Pelastajat Venäjän raketti-iskussa tuhoutuneen rakennuksen raunioilla Vinnytsjassa Länsi-Ukrainassa. Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi sanoo Venäjän iskujen siviilikohteisiin olevan silkkaa terrorismia. Kuva: Sergei Supinsky / AFP

Euroopan sanktiot pysyvät voimassa, mutta niiden kiristäminen ei ole yhtä varmaa, Aaltola arvioi. Suomessa halua pakotteiden kiristämiselle on. Hän kuitenkin peräänkuuluttaa ripeitä toimia, että energiaa riittää myös ensi talvena.

- Nyt kannattaisi olla päättäväinen strategisesti, eikä miettiä sitä, miten Venäjän kanssa voitaisiin tehdä diilejä.

Päättäväisyyden ja "demokraattisen momentumin" jatkuminen on kuitenkin Aaltolan mukaan saattanut yllättää Putinin. Hänen mukaansa demokraattinen solidaarisuus on sodan aikana hyvin tärkeä elementti ja vahvuus länsimaille.

Aaltolan mukaan Putinin kolmas rintama on Venäjän sisällä. Ukrainan sota pitkittyi ja se kestää pidempään kuin Putin oli odottanut. Vaikeaa Putinilla on erityisesti nyt, kun sota Ukrainassa on kääntymässä näännytyssodaksi.

- Se vääjäämättä nakertaa hänen arvovaltaansa Venäjällä. Vaikka se näennäisesti näyttää vahvistuvan, niin yleensä aina huonosti sujuva sota pitkittyessään rapauttaa diktaattorien kannatuspohjaa, Aaltola arvioi.

Toisaalta Aaltola arvioi aiemmin tällä viikolla Suomi Areenan keskustelussa Porissa, että sota ja väkivalta Ukrainassa on melko hyväksyttyä Venäjän kansan keskuudessa.

- Kyse ei ole enää Putinin sodasta, eikä pelkästään Venäjän sodasta. Se on yhä enemmän venäläisten sotaa. Venäjän kansalaiset hyväksyvät ja toteuttavat sitä sotaa.

Samassa keskustelussa Aaltola arvioi Putinin tulevaisuutta sanomalla, että "yleensä diktaattoreilla ja yksinvaltiailla on tapana kohdata karmiva kohtalonsa."

- Eli oikeus tulee, mutta se tulee usein tavalla, josta ei ole kansainvälisesti säädelty, Aaltola sanoi kansainvälistä oikeutta koskeneessa keskustelussa Porissa.