Energiakriisi ja kohonneet elinkustannukset kurittavat Suomea ja Eurooppaa, ja "Putin-hinnat bensapumpulla" saattavat olla vasta alkua. Asiantuntijat pelkäävät, että kansalaisten tyytymättömyys lisää ristiriitoja.
Inflaatio köyhdyttää suomalaisia nyt vauhdilla, eikä talvesta ole tulossa yhtään helpompi. Ruuan hinta nousee nopeasti, polttoaine on kallistunut, ja tämä iskee pahiten jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin.
Huolensa on ilmaissut myös Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola Twitterissä.
Aaltola kutsuu Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä Putinin strategiseksi aseeksi, sillä se siirtää huomion sodasta maiden sisäisiin ja välisiin ristiriitoihin. Hän pelkää, että "Putin-hinnat bensapumpulla on vain alkusoittoa energianiukkuudelle ja hintojen nousulle".
"Tämä asettaa eri yhteiskunnallisten ryhmien edut ristiriitaan ja vaikuttaa demokratioissa jakavasti. EU:n liikevoima esimerkiksi uusien Venäjä-sanktioiden suhteen vähenee", Aaltola ennakoi.
"Nyt keskeistä on mobilisoida resursseja 'tyytymättömyyden talven' varalta", Aaltola sanoo.
Katso upotus täältä
Hän on huolissaan, että energiakriisi ja kohonneet elinkustannukset asettavat eri yhteiskunnallisten ryhmien edut ristiriitaan. Se voisi jakaa kansaa.
"Yhteiskunnallisesti energian kallistumisen laajasti hintoihin säteilevää taakkaa pitää kyetä jakamaan oikeudenmukaisesti. Suomalaiset kyllä ymmärtävät, mistä on kyse, jos nyt varaudutaan ripeästi ja päätökset perustuvat reiluuteen taakanjaossa."
Monissa maissa haasteet ovat poliittisesti vaikeampia ja riippuvuus venäläisestä kaasusta suurempaa. Asuntojen lämpötiloja saatetaan joutua laskemaan esimerkiksi Saksassa, mutta Aaltolan mukaan "tyytymättömyyden talvi" uuvuttaa myös Venäjää.
Sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll kirjoitti samasta aiheesta Uuden Suomen Puheenvuoron blogissaan.
"Jos polttoaineen hinta kaksinkertaistuisi, yksi ei asiaa edes huomaisi, toisella jäisi lääkkeet ostamatta ja kolmannella ei olisi enää varaa käydä töissä. Nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa, Nato-jäsenyyden kynnyksellä, tämä on valtava sisäisen turvallisuuden riski", hän kuvaa tilannetta.
Limnéll varoittaa, että hintojen nousu on vain yksi sodan kerrannaisvaikutuksista.
"Eripura voi olla seuraava, jos emme ole hereillä."
Elinkustannusten nousu uhkaa yhtenäisyyttä
Euroopan parlamentin tänä keväänä teettämästä tutkimuksesta selvisi, että lähes 60 prosenttia EU:n kansalaisista ei ole valmis kohtaamaan elintarvikkeiden tai energian hinnannousua.
59 prosenttia vastaajista katsoi, että eurooppalaisten arvojen, kuten vapauden ja demokratian, on oltava etusijalla, vaikka tämä vaikuttaisi hintoihin ja elinkustannuksiin.
Raportissa kuitenkin todettiin, että kannatus oli suurinta hyvintoimeentulevien keskuudessa ja putosi alle 50 prosenttiin niiden keskuudessa, joilla oli joskus tai säännöllisesti vaikeuksia maksaa laskuja.
"Lopulta voi käydä niin, että monet ihmiset joutuvat epäedulliseen asemaan ja osa heistä on kaduilla osoittamassa mieltään työpaikkojen menettämistä vastaan tai heittelemässä poliitikkoja kivillä keltaliiveissä ja Elokapina -tyyppisissä mielenosoituksissa", sanoi Chatham Housen yhteiskunta- ja ympäristöohjelman johtaja Tim Benton Politico-lehdelle.
Tilanne saattaa kärjistyä entisestään, jos maailmanlaajuisen elintarvikekriisin aiheuttama mahdollinen voimakas pakolaisvirta vyöryy Eurooppaan, Politico ennustaa.
LUE SEURAAVAKSI: