Suomi ja Saksa neuvottelevat torstaina kaasuyhtiö Uniperin pelastamisesta Saksan pääkaupungissa Berliinissä. Pari vuosikymmentä sitten esillä oli toinen epäonninen Saksan sijoitus.

Suomen hallitusta edustaa Berliinissä omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.). Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva, Jussi Nukari / Lehtikuva, Erkki Raskinen

Energiayhtiö Fortumin tytäryhtiön Uniperin ongelmat ovat olleet tällä viikolla valokeilassa. Venäjän kaasutoimitusten mahdollinen pysähtyminen uhkaa suistaa saksalaisyhtiön miljarditappioihin.

Epäonninen sijoitus Saksaan. Kuulostaako tutulta?

Vuosituhannen vaihteessa vaikeuksissa oli toinen valtion enemmistöomistama yhtiö eli Sonera. Se osallistui huutokauppaan, jossa Saksan valtio myi kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkotoimilupia.

Myös tässä sijoituksessa katosi miljardeja, kun umts-luvat osoittautuivat sittemmin Soneralle käytännössä arvottomiksi. Sonera teki vuonna 2002 Saksan ja Italian umts-sijoituksistaan yhteensä lähes 4,3 miljardin euron alaskirjaukset.

Niinpä Markku Kuisma ja Pekka Seppänen arvioivat kirjassaan "Suomen pahimmat bisnesmokat" (Siltala, 2015), että jokainen suomalainen lahjoitti käytännössä Saksan valtiolle tuhat euroa.

Sijoituksistaan kärsinyt Sonera järjesti osakeannin taseensa vahvistamiseksi ja siihen osallistui myös valtio. Nyt valtion pelätään joutuvan tukemaan Fortumia.

Pitkään pörssiyhtiöitä seuranneen Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothoviuksen mukaan Soneran ja Fortumin tapauksessa on paljon yhteistä.

-?Molemmissa yhtiöissä on ollut vahva valtion omistus. Voi kysyä, onko valtion valvonta ollut sellaista kuin sen pitäisi olla, Rothovius sanoo.

Pörssiyritysten kohdalla on puhuttu paljon niin sanotusta poliittisesta riskistä, jonka mukaan valtio ei saisi puuttua omistajana yhtiöidensä operatiiviseen toimintaan. Tämän on arvioitu pelottavan sijoittajia ja rasittavan osakekurssia.

-?Tällöin yrityksiltä kuitenkin puuttuu valvova pääomistaja, joka tarkkailee mitä yrityksessä tehdään. Toimiva johto saa käytännössä tehdä mitä huvittaa, mikä ei ole hyvä ratkaisu, Rothovius sanoo.

-?Ministeri ei voi toisaalta puuttua liikaa yrityksen operatiiviseen toimintaan.

Hänen mukaansa on eri asia valvoa omia rahojaan kuin yhteisiä rahoja. Tämän takia valtio-omistajuutta pitäisi arvioida kriittisesti uudelleen.

-?Valtion suuri omistusosuus joissakin pörssiyrityksissä on tässä mielessä ongelma.

Koko Uniperin kaatuminen näyttää epätodennäköiseltä, mutta tappioita on väistämättä tulossa Fortumille ja sitä kautta myös suomalaisille veronmaksajille. Valtio omistaa noin 51 prosenttia Fortumista.

Saksan hallitus haluaa Fortumin osallistuvan vielä lisää Uniperin tukemiseen. Kysymys on siitä, riittävätkö Fortumin rahkeet tähän vai tarvitseeko se tukea suurimmalta omistajaltaan, joka on siis valtio.

Todennäköisintä on, että miljardeja kuluu ja tappioita kirjaavat kaikki osapuolet, joista yksi siis on Fortum. Yhtiön Uniper-omistuksen arvon lasku on jo tosiasia ja myös Uniperille annetun rahoitustuen kohtalo on edelleen auki.

Mikäli kaikki kahdeksan miljardin euron rahoitustuki menetettäisiin ja Uniperin osakekurssi jäisi nykytasolleen, olisivat Fortumin laskennalliset tappiot vielä suuremmat kuin Soneran tapauksessa.

Fortum on käyttänyt Uniperin osakkeiden hankintaan lähes seitsemän miljardia euroa. Uniperin kurssilaskun myötä osuuden arvo on laskenut jo 2,6 miljardiin euroon. Lisäksi myös Fortumin oman osakkeen kurssi on notkahtanut.

Lisäksi tulee Fortumin mahdollinen osallistuminen Uniperin tulevien tappioiden kattamiseen. Uniperin mukaan koko vuoden tasolla voi olla kyse kymmenestä miljardista euron tappioista, jotka Fortum kirjaa emoyhtiönä tulokseensa.

Varsinaista pääomatukea sen enempää Fortum kuin Suomen hallituskaan eivät ole olleet halukkaita myöntämään.

OP:n Fortumia seuraava analyytikko Henri Parkkinen varoittaa tekemästä liian pitkälle suuntautuvia johtopäätöksiä.

Esimerkiksi Fortumin Uniperille myöntämät kahdeksan miljardia koostuu osakaslainasta ja takauksesta, joissa on vakuudet.

-?Jos markkina toimii normaalisti ja rahoitusta on käytetty Uniperin asiakassopimusten vakuuksina ja johdannaismarkkinoiden normaalien toimintaperiaatteiden mukaisesti, niin vakuuksia palautuu sopimusten erääntyessä takaisin, Parkkinen sanoo.

Hänen mukaansa on syytä eritellä kirjanpidolliset tappiot ja asiat, jotka vaikuttavat Fortumin kassavirtaan, josta maksetaan esimerkiksi Suomen valtionkin keräämät osingot.

-?Uniperin kassavirta ei ole Fortumin kassavirtaa, koska kyseessä on kaksi erillistä pörssiyhtiötä.

Täytyy myös muistaa, että Uniperilla on epäonnisten kaasusopimusten vastapainoksi myös arvokasta omaisuutta, kuten vesi- ja ydinvoimakapasiteettia Ruotsissa.

Ne eivät ole kadonneet mihinkään, kuten Soneran kuulut toimiluvat.