Suomi Areenasta tavoitettu perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) uskoo, että hoitajia riittää rokotusten neljännelle kierrokselle.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) väitteli Suomi Areenassa kokoomuksen Paula Risikon kanssa muun muassa siitä, millä tavoin yksityisiä toimijoita integroidaan osaksi terveydenhuoltojärjestelmää. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Terveydenhuollon hoitajapula on kärjistynyt pitkin kesää. Alan hädästä on viime päivinä uutisoitu kautta maan, ja Ilta-Sanomat kertoi tänään aamulla, miten jatkuva satojen hoitajien pula ruuhkauttaa vastaanottoja, pidentää odotusaikoja ja sulkee osastoja.

Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa valvova Valvira tiedotti tänään, että terveydenhoitoalalta on tänä vuonna hakeutunut pois liki 400 työntekijää. Kaksi vuotta sitten luku oli 20. Terveydenhuollon ammattijärjestö Tehy puolestaan tiedotti jo viime syksynä, että lähes kaikki alle 30-vuotiaat hoitajat ovat harkinneet alanvaihtoa.

Suomi Areenasta tavoitettu perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) myöntää tilanteen vakavuuden. Hän pitää lukuja silti enemmän symbolisina.

- Kyllähän tämä raju kasvu kertoo ennen kaikkea siitä, että niin työilmapiirissä kuin työn kuormituksessa on vaikea tilanne, johon osa henkilöstöstä reagoi.

- Silti täytyy muistaa, että Suomessa on yhteensä yhä yli 150?000 hoitajaa, heistä puolet lähihoitajia ja puolet sairaanhoitajia.

Lue lisää: Markus, 22, valmistui ensi­hoitajaksi touko­kuussa - kertoo nyt, miksi viimeinen pesti hoito­alalla päättyi viikko sitten

Kun Tehy kävi keväällä työtaisteluaan parempien työolojen ja palkkauksen puolesta, se oli ministeri Lindénin kanssa liki ilmiriidoissa.

Järjestö muun muassa katsoi, että potilasturvalakia väläyttämällä Lindén oli viemässä hoitajilta lakko-oikeuden.

Koetko näin jälkikäteen, etenkin tämän kesän kriisin keskellä, että olisit itse ministerinä voinut antaa vähän erilaista signaalia hoitoalalle?

- Olen kyllä koko elämäntyöni tehnyt tämän alan arvostuksen puolesta. Kyse on vain siitä, ettei tässä nyt oikein ole mitään yksinkertaisia temppuja, mitä alan eteen voisi nopeasti tehdä.

Hän puhuu hallituksen soteministerityöryhmästä, jonka tämänhetkisenä "ykkösasiana" on terveydenhuoltoalan henkilöstösaatavuus.

- Mutta sielläkään ei voida tehdä palkkapoliittisia linjauksia. Se on työmarkkinaosapuolten asia. Mutta ilman muuta toivon, että hoitajapulaa saadaan korjattua myös hyvällä palkkaratkaisulla.

Lindén muun muassa kannattaa ajatusta hoitajajärjestöjen ehdottamasta palkkaohjelmasta.

Julkisuudessa on pitkin vuotta puhuttu myös siitä, ettei hoitajapula pelkillä palkkaratkaisuilla ratkea.

Lindénkin on aiemmin sanonut, ettei henkilökunnan määrä ole niinkään vähentynyt, vaan työpaikkojen määrä on alalla yksinkertaisesti lisääntynyt. Tämä johtuu puolestaan muun muassa kansan ikääntymisestä.

- Meillä on kahdessatoista vuodessa tullut alalle lähemmäs parikymmentä tuhatta uutta työpaikkaa, mutta koulutusmäärät eivät ole seuranneet perässä. Tämä on taas nostanut työpaikoilla vaatimustatoa. On syntynyt negatiivinen kierre, jonka ratkaisuun menee varmasti neljästä viiteen vuotta.

Lindénin mukaan ongelma riistäytyi käsistä vuonna 2018.

- Jos vuosina 2011-2017 kesän kynnyksellä avoimia hoitajapaikkoja oli parisen tuhatta, niin nyt luku on noin 9?500.

Miksi tilanteen on annettu luisua tällaiseksi?

- Tämä on se ydinkysymys, jota minäkin olen kysynyt. Tulin ministeriksi vasta puoli vuotta sitten. Tämä on ollut hiipivä ilmiö, johon yhteiskunta ei ole oikein osannut reagoida. Mutta pikkuhiljaa se on saatava käännettyä. Hallitus työstää tätä nyt tosissaan.

Lindénin mukaan hoitoalalla on liikaakin totuttu ilmapiiriin, jossa hoitajista on aina pulaa.

- Minä juuri sain käsiini eduskunnan pöytäkirjan lokakuulta 2000, jossa vaadittiin 10?000 hoitotyöntekijää lisää alalle. Ilmiö on siis vanha, ja synnyttänyt sellaisen ilmapiirin, että aina on etenkin kesäisin vaikeaa, mutta jotenkin tässä pärjätään.

Lue lisää: Hoitajat hakeutuvat pois alalta - Valviraan tulleiden poistohakemusten määrä räjähti

Ministerin ja THL:n pitkin kesää kestänyt matsi yli 60-vuotiaiden neljänsistä rokotteista saatiin sentään päätökseen eilen keskiviikkona. Ylilääkäri Hanna Nohynek kertoi A-Studiossa, että rokottaminen voidaan viimein aloittaa, kunhan rokottajia riittää.

- Tämä on ehdottoman hyvä asia. Olen täysin vakuuttunut, että rokottajia riittää. Ei se vaadi kuin alle prosentin verran henkilöstöä liikkeelle, ja kyllähän rokottajia hoidettiin talvellakin hommiin ostopalveluna.

Lindén on viime aikoina sauhunnut korona-asioista etenkin Twitter-tilillään. HS:n Jussi Pullinen ihmetteli kommentissaan, miksi tiukempia koronatoimia vaatii juuri korona-asioista vastaava ministeri.

- Tämä oli Pulliselta voimakas yksinkertaistus, Lindén protestoi.

- En ole vaatinut yhteiskuntaa sulkuun, päin vastoin. Halusin niillä twiiteilläni muistuttaa, että korona ei ole vielä ohi. Jotta voimme pitää yhteiskunnan avoimena, täytyy meidän noudattaa myös varovaisuutta.

Käytännössä tämä tarkoittaa Lindénin mukaan siis kansanvalistusta.

- Näin juuri. Siinä pitää käyttää välillä kärkeviä ilmaisuja.