Viljasato näyttää hyvältä, eikä Euroopasta ruoka lopu, vakuuttavat asiantuntijat. Pakkausmateriaalien kallistuminen saattaa kuitenkin saada tuottajat supistamaan valikoimaa.

Viljan satonäkymät ovat Suomessa hyvät. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva

Kevättalvella uutisoimme, miten Ukrainan sota vaikuttaa Suomessa kauppojen hyllyillä. Nyt kesä alkaa olla sen verran pitkällä, että sadosta voidaan esittää arvioita.

Ruokapulaa ei ole näkyvissä, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n vilja-asiamies Max Schulman.

Hänen mukaansa vilja on kasvanut tänä vuonna aika normaalisti ja sitä korjataan riittävästi, jos sää ei tee viime hetken kepposia.

Sen sijaan hintoihin on odotettavissa raju nousu.

Schulman arvioi, että syyskuuhun mennessä kokonaishintataso on voinut vuoden takaisesta nousta jo 15-20 prosenttia, sillä raaka-aineiden hintataso heijastuu elintarvikepuolelle.

- Hinnannousu riippuu tuotteesta, mutta uskon, että kauppakassin hinta saattaa nousta vuoden takaisesta 15-20 prosenttia, hän tarkentaa.

Elintarvikkeiden hintojen nousu on monen asian summa ja näkyy läpi ketjun nousseiden raaka-aineiden hinnoista aina kuljetukseen saakka. Kallistunutta energiaa tarvitaan niin myllyn pyörintään, sadonkorjuuseen kuin leipäuuneihinkin.

- Raaka-aineen hinta on noussut, saatavuus on heikentynyt, maailmalla kulutus kasvaa ja toisaalta tuotteen tarjonta vähenee. Mustanmeren alueelta ei saa sodan vuoksi niin nopeasti tavaraa maailmanmarkkinoille kuin ennen. Kaiken päälle tulee kallistunut energia ja koronan mukana tuomat logistiset haasteet ja pidemmät odotusajat, luettelee Schulman.

Hän arvioi, että esimerkiksi kasviöljyjä kuten auringonkukka-, rapsi- ja rypsiöljyä ei tuoteta Euroopassa riittävästi, mikä alkaa näkyä hinnoissa.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto huomauttaa, että raaka-aineesta johtuvan kustannuskriisin lisäksi tuotantoon vaikuttavat esimerkiksi pakkausmateriaalien nousseet hinnat.

- Tämän seurauksena esimerkiksi elintarviketeollisuudessa saatetaan supistaa valikoimaa ja tuottaa vain eniten käytettyjä tuotteita.

Luoto kertoo, että alkuvuonna selkeimmin kallistuivat tuoreen kalan ja kahvin hinnat. Toukokuussa kotimainen liha oli hänen mukaansa jo 15 prosenttia kalliimpaa kuin vuosi aiemmin.

- Meillähän on nyt jo viideltä kuukaudelta dataa sodan alun jälkeen. Tiedetään että esimerkiksi ruuan hinta toukokuussa oli viime vuoden toukokuuhun verrattuna 9 prosenttia kalliimpaa.

- Helmikuussa kokonaishinnat olivat nousseet 3,2 prosenttia, maaliskuussa 4,5 prosenttia ja huhtikuussa 6 prosenttia, se kertoo aika paljon hintojen kehityksestä.

Viljan korkea hinta näkyy tulevaisuudessa myös muualla kuin leipähyllyllä.

- Kaikkialla, missä käytetään viljaa, valkuaiskasveja ja öljykasveja, avaa MTK:n Schulman.

Viljaa ja erilaisia valkuaiskasveja käytetään esimerkiksi lihan- ja maidontuotannossa nurmirehun rinnalla. Broileri ja sika eivät kasva ilman viljaa.

Schulmanin mukaan Eurooppa on iso viljaa vievä alue. Normaalilla sadolla koko manner saa ruokaa, mutta kuivilla alueilla, joiden sato on heikompi, voi olla haasteita.

- Euroopassa esimerkiksi Espanja, Italia ja Portugali ovat olleet paljon rehuviljan ja maissin tuonnin varassa. Sitä on tuotu esimerkiksi Ukrainasta.

Euroopan sijaan nälkä voi iskeä kolmansiin maihin. Viljaa on viety Venäjältä ja Ukrainasta etenkin Itä-Afrikkaan, Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään.

- Siellä voi tulla tukala tilanne. Sen huomasi jo sodan alussa. Kun hinnat niiasivat, he koittivat ostaa Euroopasta ruokaa aiempaa enemmän.

- Pahin tilanne ruuan suhteen on Itä-Afrikassa ja Lähi-idässä, esimerkiksi Jemenissä. Heillä on vaikeuksia ja siellä voi tulla näkymään ruokapula.

Schulman muistuttaa, että koko Saharan eteläpuolinen alue on tunnetusti ruokahuollollisesti huonossa tilanteessa.

- Kun tulee nälkä, pakolaisaalto lähtee yleensä pohjoisen suuntaan ja jossain vaiheessa se näkyy myös Euroopassa.

- Jos Mustanmeren alueelta, Venäjältä ja Ukrainasta ei saada vietyä viljaa Afrikkaan ja Lähi-itään, sillä on iso merkitys. Sotatila heijastuu ympäri maailman kun kaksi isoa viljanviejä-maata kalistelee sapeleita.

Schulmanin mukaan hinnannousut eivät tule näkymään suoraan alkutuottajan taskussa ainakaan heti, vaikka kustannukset nousevat jo nyt.

- Nyt pitäisi saada tiliä, jolla ensi vuonna viljellään. Syksyllä nähdään taas, montako tilaa joutuu lopettamaan. Sitä pitää miettiä, onko meillä jatkossa riittävän hyvä omavaraisuusaste.

Ohrasta valmistetaan esimerkiksi leipää ja jauhoja. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Kaupan hyllyt eivät ammota syksyllä tyhjyyttään, mutta Luoto uskoo, että toimituskatkoja voi olla syksyllä esimerkiksi Euroopan ulkopuolelta tulevissa tuotteissa. Hän ei kuitenkaan osaa eritellä, missä tuotteissa katkoja voi esiintyä, sillä toistaiseksi kaikkea on riittävästi.

- Varmasti voi olla, että joitain tuotteita ei saa hetkeen, mutta peruselintarvikkeita kyllä löytyy, Luoto kertoo.

- Pääviestini on, että ruoka ei Suomesta lopu.

Schulman kannustaa tavallisia tallaajia seuramaan omaa ostokäyttäytymistään.

- Esimerkiksi ruokahävikkiä kannattaa välttää. Kaikki mitä ostat kaupasta tai maatilalta kannattaa hyödyntää.