Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Venäjä on menettänyt huomattavan monta kenraalia ja everstiä.

Venäjä on menettänyt huomattavan monta kenraalia ja everstiä Ukrainan sodassa. Muun muassa Andrei Suhovetskin ja Vladimir Frolovin kuolemista on uutisoitu. Kuva: Celestino Arce/ZUMA Press/MVPHOTOS, Maksim Levin/REUTERS

Venäjä on menettänyt ainakin kahdeksan kenraalia Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.

Ukrainan mukaan kenraaleja olisi kuollut jopa enemmän, mutta kaikkien kuolemaa ei olla pystytty vahvistamaan.

Kenraalien lisäksi sodassa on kaatunut kymmeniä everstejä. Tiistaina valkovenäläinen Nexta-media kertoi, että sodassa olisi kuollut jälleen kolme venäläisupseeria: kaksi everstiä ja majuri.

Kahdeksan kuollutta kenraalia on paljon. Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta kuitenkin huomauttaa, että määrä pitää suhteuttaa komentokulttuuriin ja kenraalien määrään, joka on suurempi kuin esimerkiksi Suomen armeijassa. Korkea-arvoisenkaan upseerin menettäminen ei ole automaattisesti huono asia.

- Se riippuu siitä, onko hyvä vai huono upseeri. Jos on huono upseeri, kuolema voi olla armeijalle pidemmällä aikavälillä hyvä juttu.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon dosentti Ilmari Käihkö Kuva: Kimmo Räisänen

Hän kuitenkin sanoo, että Venäjän keskitetyssä komentokulttuurissa korkea-arvoisen upseerin kuolema vaikuttaa ainakin hetkellisesti negatiivisesti. Samalla hän muistuttaa, sota ei ole lukuisista kuolleista upseereista ja materiaalitappioista huolimatta päättynyt.

Mutta miksi korkea-arvoisia venäläisupseereja kuolee sodassa niin paljon?

Keskeisiä syitä on kaksi, Käihkö sanoo.

Ensimmäinen syy upseeritappioihin löytyy Venäjän armeijan komentokulttuurista, joka on erilainen kuin länsimaissa. Keskitettyyn komentokulttuuriin kuuluu, että korkea-arvoiset upseerit joutuvat lähtemään etulinjaan.

- Se altistaa heidät vaaralle, mitä Ukraina pystyy käyttämään hyväkseen.

Vladimir Frolov.

Käihkö myös muistuttaa, että Venäjän armeijassa kenraaleja on enemmän kuin länsimaiden armeijoissa. Länsimaiden ja Ukrainan armeijoissa päätöksentekokyky on myös hajautetumpaa kuin Venäjällä.

- Ukrainan puolella aloitekyky on alempana (komentoketjussa) eli kenraalin ei tarvitse lähteä etulinjaan miettimään, miten sotku saadaan selvitettyä.

Toiseksi upseerien surmaamisen taustalla on hyvin todennäköisesti tiedusteluyhteistyö länsimaiden kanssa ja se, että Venäjä ei ole onnistunut suojaamaan upseeristoaan riittävän hyvin. Jo ennen sodan alkua länsimaista ja varsinkin Yhdysvalloilta saadun tiedustelutiedon merkitys Ukrainalle oli suuri.

- Länsimaat ja varsinkin jenkit tarjoavat paikkoja, joissa he ovat havainneet henkilön tai jonkin muun kohteen.

Andrei Suhovetski.

Ukrainan omaa tiedustelua helpottaa, että Venäjän joukot ovat joutuneet käyttämään ainakin paikoin viestiyhteyksiä, joita ei ole salattu.

- He ovat käyttäneet ilmeisesti salaamattomia vehkeitä, mitä Ukrainan tiedustelu pystyy käyttämään hyväkseen.

Jos käytössä on salaamattomia laitteita, upseerien sijainti on suhteellisen helppo selvittää, minkä jälkeen esimerkiksi komentopaikalle on helppo keskittää tykistötulta.

Osa venäläisistä kenraaleista on kuollut tykistöiskuissa, mutta ainakin yksi kuoli tarkka-ampujan luotiin. Länsimaiden tiedustelutiedolla on merkittävä rooli myös muualla sodassa. Käihkö olettaa, että myös viimeaikaisissa iskuissa, joissa on tuhottu venäläisiä ammusvarastoja, käytössä on länsimaiden tiedustelutieto.

Ainakin nämä venäläiskenraalit ovat kaatuneet sodassa:

kenraalimajuri Andrei Simonov

kenraalimajuri Vladimir Frolov

kenraalimajuri Oleg Mitjajev

kenraalimajuri Andrei Suhovetski

kenraalimajuri Andrei Kolesnikov

kenraaliluutnantti Jakov Rezantsev

kenraalimajuri Roman Kutuzov

kenraalimajuri Kanamat Botashev