Polttoaineiden ennätyskorkeissa hinnoissa on nähty heinäkuun alussa selvää laskua, mutta liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) ei lähde tuulettelemaan.

- Juuri nyt kaikkein pahin hintapiikki näyttää vähän taittuneen ja voi olla, että jakeluvelvoitteen alentaminen auttaa siinä. Mutta näyttää siltä, että fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat pysyvästi korkealla tasolla, ja se on monien ihmisten taloudessa erittäin vaikea asia, Harakka sanoo.

Polttoaineiden jakeluvelvoitteen väliaikainen alentaminen astui voimaan perjantaina, mutta monet polttoaineyhtiöt ilmoittivat vieneensä muutoksen kuluttajahintoihin jo heinäkuun alusta.

Tällä viikolla polttoaineiden keskihinnat ovat olleet hintoja seuraavalla Polttoaine.net -sivustolla noin parikymmentä senttiä alhaisemmalla tasolla kuin edeltävällä viikolla.

Lakimuutoksen lopullista vaikutusta kuluttajahintoihin on kuitenkin hankala arvioida tarkasti, sillä polttoaineiden hintoihin vaikuttavat voimakkaasti myös raakaöljyn hinta ja valuuttakurssien heilahtelu.

- Viime kädessä se on jakeluyhtiöiden omassa vallassa, miten muutokset näkyvät pumpulla, Harakka sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että muutos laskee dieselin pumppuhintaa noin 12 senttiä litralta ja bensiinin hintaa hieman dieseliä vähemmän.

Polttoaineiden litrahinnat ovat edelleen reilusti yli kahden euron. Vielä vuoden alussa hinnat pysyivät alle kahdessa eurossa.

Polttoaineveron laskemiselle ei vastakaikua hallituksessa

Hallitus teki päätöksen jakeluvelvoitteen laskemisesta keväällä osana toimia, joiden on tarkoitus vastata Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaan hintojen nousuun.

Jakeluvelvoitteen alentamisen lisäksi työmatkavähennystä parannetaan määräajaksi. Lisäksi hallitus on esittänyt kuljetusyrityksille määräaikaista polttoainetukea.

Harakan mukaan hallituksessa seurataan, riittävätkö nyt tehdyt päätökset pitämään tilanteen kurissa.

Toimia riittämättöminä pitävät oppositiopuolue perussuomalaiset ja etujärjestöt ovat pitäneet esillä polttoaineveron alentamista, joka on otettu keinoksi esimerkiksi Saksassa.

Hallituksessa ei liian kalliiksi katsotusta keinosta ole innostuttu. Polttoaineveron laskemisen nähdään hyödyttävän erityisesti hyvätuloisia.

- Mitään keinoa ei tietenkään suljeta pois, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että taloustieteilijöiden ylivoimaisen enemmistön näkemykseen perustuva linja siitä, että koetetaan tehdä täsmällisiä kustannustehokkaita toimia, jotka aidosti auttavat myös nopeasti, ovat osoittautuneet viisaiksi, Harakka muotoilee.

Juhannuksen junakaaoksen jälkeen ryhdytty toimenpiteisiin

Jos autoilu on ollut kesällä kallista, ei myöskään junilla liikkuminen ole sujunut ilman ongelmia. Pääradan ratatöiden viivästyminen aiheutti kaaoksen juhannuksen paluuliikenteessä.

- Tämä oli erittäin valitettava ja poikkeuksellinen tapahtuma, jossa luotettava urakoitsija epäonnistui pahan kerran, ei ainoastaan tässä itse urakassa vaan myös siitä tiedottamisesta. Silloin tieto ei kulkenut matkustajille asti mielekkäästi, Harakka sanoo.

Ministerin mukaan asiasta otetaan opiksi.

- Väylävirasto on ryhtynyt toimenpiteisiin sen osalta, että tehdään huolellisemmat riskiarviot ja pidetään huolta, että eri osapuolet myöskin kertovat tilanteesta etukäteen ja pohditaan, mitä sitten tehdään kun kaikki ei mene niin kuin on totuttu.

Harakka korostaa, että Väyläviraston urakoista suurin osa on toteutunut aikataulussa ja alle budjetin.

Harakka puolustaa maakuntien lentoliikenteen tukemista

Kesällä on virinnyt keskustelua maakuntien lentoliikenteen tukemisesta, kun Finavian lentoasemaverkoston johtaja Jani Jolkkonen arvosteli blogissaan valtion tukemaa lentoliikennettä kalliiksi, tehottomaksi ja turhia päästöjä aiheuttavaksi.

Jolkkosen mukaan jo ennen koronapandemiaa julkisin varoin tuetuilla ostolennoilla lentokoneet olivat käytännössä puolityhjiä, eivätkä matkustajat ole palanneet pandemian jälkeenkään.

Valtio on tukenut koronan aikana käynnistettyä viittä lentoreittiä 40 miljoonalla eurolla. Lisäksi Finavian alueellisten lentoasemien tappio oli Jolkkosen mukaan viime vuonna yhteensä 40 miljoonaa euroa.

Harakka korostaa, että lentoreittien tukemisessa kyse on väliaikaisista toimenpiteistä.

- Finavia lentokentistä vastaavana yhtiönä tarkastelee asiaa omasta varsin kapeasta näkökulmastaan siltä osin, että he haluaisivat keskittyä Helsinki-Vantaan ylläpitoon. Tässä helposti unohtuu se, että vielä puoli vuotta sitten meillä oli täysi koronakriisi päällä, Harakka sanoo.

Harakan mukaan näyttää siltä, että matkustajat ovat jossain määrin palaamassa reiteille. Hän korostaa myös lentokenttien merkitystä pitkien välimatkojen Suomessa.

- Tässä pitää katsoa hieman pidemmälle tulevaisuuteen. Jo tämän vuosikymmenen aikana on mahdollista, että meillä olisi käytettävissä kustannustehokkaat sähkölentokoneet. Silloin on kysymys siitä, voisiko esimerkiksi Finnair hyödyntää tulevaisuudessa näitä pienempiä ja ekologisia koneita ja luoda aivan uusia yhteyksiä.

Sähköpotkulautojen promillerajoja selvitetään

Tänä kesänä otsikoissa ovat olleet myös sähköpotkulautojen käytöstä seuranneet onnettomuudet, jotka kuormittavat valmiiksi ruuhkautuneita päivystyksiä. Ongelmaan yhdeksi ratkaisuksi on pohdittu promillerajoituksia sähköpotkulaudoille.

Harakan mukaan valtioneuvoston keväällä julkaisemassa liikenneturvallisuusstrategiassa esitetään sähköpotkulaudan käytön mahdollisten promillerajojen selvittämistä.

Tämän kesän tilanteeseen selvityksellä ei kuitenkaan ole vaikutusta. Virkamiesarvion mukaan oikeusministeriössä tehtävä selvitys valmistunee puolessa vuodessa.

Lisää aiheesta:

Polttoaineiden hinnat putosivat

Bensaralli käy nyt Ruotsiin - länsirajalla käydään tankkaamassa halvempaa bensiiniä Ruotsin puolelta

Skuutilla kaadutaan humalassa suoraan kasvoilleen ja jälki on pahaa - lääkäri näkee onnettomuuksien seuraukset päivystyksessä joka viikonloppu

Ensimmäistä kertaa yksin matkustaneet 12-vuotiaat joutuivat keskelle kaaosta - juna on myöhässä puoli vuorokautta eikä mene edes perille