Kyltti kertoo, että olemme astuneet Laten kanttiiniin.
Late on Lassi Puruskainen, Ilomantsin Hattuvaarassa sijaitsevan Taistelijan talon uusi yrittäjä.
Taistelijan talo on sotahistoriallinen museo, jossa on kahvila ja ravintola sekä majoitusta. 25-vuotias Puruskainen otti paikan hoitaakseen keväällä.
Talolta on parikymmentä kilometriä Suomen itäisimmälle pisteelle. Puruskaisen mukaan itärajan läheisyys on vaikuttanut kahtalaisesti. Osa matkailijoista tulee varta vasten katsomaan rajaa, kun taas osa kavahtaa Venäjän läheisyyttä.
- Sanoisin, että enemmän on kiinnostuneita kuin näitä, ketkä pelkäävät. Mutta kyllä heitäkin on.
Sama kaksijakoisuus leimaa itärajan matkailua laajemminkin.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt kiinnostusta itärajaa kohtaan. Samalla sota on nostanut polttoaineen hinnan liki ennätyslukemiin. Sen seurauksena moni miettii nyt tarkasti, minne asti kesälomareissulla tohtii lähteä.
Jos ottaa suunnan itään ja kulkee niin kauas kuin Suomen rajojen sisällä pääsee, päätyy Ilomantsiin Virmajärven rantaan.
Järvi on erämainen, rannat vuorotellen soisia ja kallioisia. Venäjälle näkyy huonollakin säällä, sillä rannasta on matkaa rajalle noin 140 metriä. Rajapyykit ovat pystytetty pieneen saareen järven keskelle.
Suomen puolella rantaan on rakennettu matkailijoita varten puinen tasanne. Venäjän puolella näkyy vain metsää.
Suomen ja manner-EU:n itäisin piste on Suomen puolella matkailukohde. Venäjälle paikalla ei selvästikään ole sen kummempaa merkitystä.
Heinäkuisena tiistaina Virmajärven rannassa piipahtaa matkailijoita tasaiseen tahtiin. Varsinaista ruuhkaa ei ole, vaan jokainen saa ottaa selfiensä rauhassa.
Urjalalainen Matti Vanhakylä bongaa paikalta geokätkön. Vierailu itäpisteellä on osa Itä-Suomeen suuntautuvaa kesälomareissua.
- Minä halusin käydä Kuopiossa, koska olen sieltä kotoisin. Matti sai päättää muut kohteet, puoliso Tiia Vanhakylä kertoo.
Ukrainan sota ei Matti Vanhakylän mukaan vaikuttanut pariskunnan lomasuunnitelmiin.
- Uteliaisuudesta tultiin. Mutta tänne ajaessa kuuntelimme radiosta, kun Pekka Haavisto puhui Nato-kokouksesta. Sattui hyvä päivä.
Itäpisteellä matkailijoilla on kaksi puheenaihetta ylitse muiden.
Molemmat ovat viheliäisiä, mutta toiselta voi suojautua helposti vaatetuksella. Aurinkoisena päivänä itäpisteellä pörrää isoja paarmoja.
Toinen puheenaihe on vaikeampi. Venäjä on selvästi suomalaismatkailijoiden mielissä uhka, mutta kukaan ei sano suoraan pelkäävänsä.
Reijo Huovinen myöntää, että Ukrainan sota on muuttanut suhtautumista rajanaapuriin.
- Se panee ajattelemaan, Huovinen toteaa.
Huovinen asuu Eskilstunassa Ruotsissa, mutta itäraja on hänelle tuttua seutua. Hän on kotoisin Tuupovaarasta ja omistaa yhä mökin Hattuvaarasta.
Mökiltä on itäpisteelle parikymmentä kilometriä, mutta koskaan aiemmin Huovinen ei ole Virmajärvellä käynyt. Nyt liikkeelle on lähdetty vaimon siskon toiveesta.
Heinolassa asuva Riitta Vienola kertoo halunneensa nähdä, millaista itärajalla tässä maailmantilanteessa on ja näkyykö vastarannalla venäläisiä. Miltä raja sitten näyttää?
- Rauhalliselta, Vienola naurahtaa.
Itäpisteen kävijöistä ei pidetä tarkkaa lukua, joten on tyydyttävä valistuneeseen arvioon ja soitettava Pohjois-Karjalan Rajavartiostoon.
Ilomantsin raja-aseman päällikkö Janne Natri kertoo, että korona-aika ja kotimaan matkailubuumi näkyivät itäpisteellä. Tästä kesästä on vielä vaikea sanoa, koska juhannuksen jälkeen oli hellejakso ja helteellä itäpisteellä on hiljaista.
Natrin arvion mukaan itäpisteellä vierailee kesällä kymmenkunta autokuntaa päivässä, parhaimpina päivinä parikymmentä. Talvet ovat hiljaisempia.
Itäpiste on tarkasti valvottu, sillä se sijaitsee käytännössä rajavyöhykkeen puristuksessa. Matkailijoita varten vyöhykkeeseen on tehty kapea pisto, jonka turvin itäpisteellä voi vierailla ilman rajavyöhykelupaa. Polku Virmajärven rantaan ja katselutasanne ovat merkitty narulla, jota ei sovi ylittää. Kävijöitä valvovat myös kamerat.
Ilomantsin raja-aseman päällikön Janne Natrin mukaan ihmiset osaavat pääsääntöisesti käyttäytyä hyvin.
Jos ohjeita rikkoo, saa muistoksi sakon. Näin kävi viime kesänä esimerkiksi Virmajärveen pulahtaneille uimareille.
Pelkoa enemmän matkailuvirtoihin itärajalla vaikuttaa polttoaineen hinta. Lisäksi moni suomalainen suuntaa nyt ulkomaille koronarajoitusten rauettua.
Ilomantsin matkailuyhdistyksen toiminnanjohtajan Eero Tuomiston mukaan kesä on alkanut viime vuotta hiljaisempana.
Piristystä matkailuun tuovat ryhmät, joita on tänä kesänä liikkeellä parin vuoden koronatauon jälkeen. Myös keväällä Ilomantsiin valmistunut Sotatie on herättänyt poikkeuksellista kiinnostusta.
Kyseessä on 150 kilometrin mittainen matkailureitti, joka vie talvi- ja jatkosodan taistelupaikoille. Itäpiste on osa reittiä.
Sotakamreeri Rauno Suhonen on saanut tällä kertaa opastettavakseen ryhmän reserviläisiä.
- Opastuksia riittää koko kesäksi. Huomenna ja ylihuomenna on yli 40-henkiset ryhmät, Suhonen kertoo.
Pitkään ryhmä ei itäpisteellä viivy, sillä Sotatiellä on lähes 30 kohdetta.
Seesteisenä kesäpäivänä itäpisteellä tuntee olonsa helposti ristiriitaiseksi.
Taistelupaikat muistuttavat Suomen sodista ja 140 metrin päässä on valtio, joka parhaillaan käy sotaa. Silti sota ja Venäjä ovat kaukana.
Helsinkiläinen Päivi Koljonen tunnistaa ristiriidan. Hänen juurensa ovat Ilomantsissa, ja jollain tapaa Venäjän läheisyys on ollut hieno juttu. Mutta tuntuuko, että Venäjä on lähellä?
- Eipä oikeastaan. Ei ainakaan liian lähellä, Koljonen toteaa.
Itäpisteen tuntumassa raja on metsään hakattu väylä ja jono rajapylväitä, mutta symbolisesti sen merkitys on suuri.
- Se on se henkinen raja. Ei sitä osaa paremmin sanoa, Tiia Vanhakylä summaa.
Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta 10.7. klo 23 asti.
Lue lisää:
Sienet saattavat itärajalla jäädä matkailijoilta poimimatta - venäläiset turistit tahtoisivat tulla Suomeen, mutta se on liian hankalaa
Mielikuva Suomesta pysyi turvallisena Venäjän sotaisuudesta huolimatta - turismi etenkin Saksasta kovassa kasvussa
Ministeriö selvittää, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut itäiseen Suomeen
TetraSys Oy.