Suomi taipui jalkapallon EM-kisojen ensimmäisessä pelissään Espanjalle maalein 1-4. Helmareiden startti kisoissa oli sensaatiomainen, sillä hyökkääjä Linda Sällström iski Espanjan sokiksi pallon maaliin vain 48 sekunnin pelin jälkeen.

Osuma meni välittömästi historian kirjoihin, se on yksi kaikkien aikojen nopeimmista naisten EM-kisoissa tehdyistä maaleista. Aiemmin ensimmäisellä peliminuutilla maalin on kisoissa tehnyt vain vuonna 1995 Englannin Karen Farley välierässä Saksaa vastaan.

Yle Urheilun asiantuntijan Jonne Kunnaksen mukaan Suomen ensimmäinen maali tämän vuoden EM-kisoissa oli hyvä osoitus siitä, kuinka se voi haavoittaa pelitapansa mukaan laadukkaita vastustajiaan.

- Se maali meni aivan Suomen viime vuosien pelikirjan mukaan. Suomi pystyi maalissa jopa käyttämään Espanjan vahvuutta heti heitä itseään vastaan, Kunnas sanoo.

Helmareiden johtomaalin jälkeen peli oli ennakkosuosikki Espanjan. Maailmanrankingin seitsemäntenä oleva ja EM-kultasuosikkeihin kuuluva "La Roja" iski pelin tasoihin sekä johtomaalin avauspuoliajalle. Toisella puoliajalla Espanja kaunisteli peliä kahdella lisäosumalla ja pidensi Suomen kustannuksella tappiottomien maaotteluidensa sarjan 24 ottelun mittaiseksi.

Kunnas purkaa tässä jutussa Suomen pelistä kolme asiaa: onnistuneen avausmaalin, vaihtelevasti toimineen prässipelaamisen ja kritisoidun kuudentoista-alueen puolustamisen.

Espanjan vastaprässi tarjosi mahdollisuuden Suomen maaliin

Suomen avausosuma tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Espanjan keskikenttäpelaajan Irene Guerrerro ohjasi pallon jalallaan vasemmassa laidassa kohti kärkenä pelannutta Esther Gonzalezia, mutta pallo meni suoraan Helmareiden topparille Anna Westerlundille.

Westerlund käytti pallonhallinnan vaihtumisen suoraviivaisesti hyväkseen, lähettäen korkean pystysyötön oikealla jalallaan kohti Espanjan toppareiden välistä tilaa. Suomen kärki Linda Sällström tunnisti tilansa ja ajoitti juoksunsa täydellisesti. Hän karkasi yksin läpi ja ampui matalan laukauksen. Espanjan maalivahti Sandra Panos sai käsiään väliin, mutta nahkakuula vieri maaliin tolpan kautta.

Asiantuntija Jonne Kunnas: Suomi pelasi tämän pallonriistonsa jälkeen pallon pelitapansa mukaisesti samaa kaistaa pitkin puolustajien selustaan. Sällström tiesi, että näin tulee tapahtumaan. Espanjan pelaajilla on lähes veressä vastaprässin välitön käynnistäminen. He haluavat voittaa pallon heti sen menetettyään takaisin. Videosta voi huomata, kuinka heidän kaikkien liikkeensä suuntautuu pallon puolustamiseen. Siksi myös alimmat pelaajat puolustivat huonosti Sällströmin liikkeen, eivätkä huomanneet sitä.

Maalin jälkeen ote pelistä siirtyi Espanjalle. Suomi päätyi odotetulla tavalla vetäytymään omaan muotoonsa, mutta pyrki toteuttamaan riistopeliään, jossa pallon jälkeen haettiin nopeaa liikkumista pystyyn maalia kohti.

Suomen prässin ajoitukset pettivät

Varsinkin avauspuoliajalla Suomi puolusti eri tavoin kentän eri osa-alueilla. Helmarit esimerkiksi pyrkivät hetken aikaa puolustamaan ja prässäämään Espanjan maalipotkuja ottamalla pelaajat erittäin korkealta kiinni. Vaikeudeksi tässä osoittautui Suomen pelaajien puutteellinen toistensa liikkeiden lukeminen prässätessä.

Jonne Kunnas: Videoesimerkissä Suomi prässää korkealta, ottaen kiinni Espanjan puolustajiin välittömästi maalipotkussa. Suomi pyrki sulkemaan pallon laitaan hallitsemalla etäisyyksiä., mutta Helmareiden hyökkäyksen ja keskikentän pelaajien ajoitukset ovat jatkuvasti hieman myöhässä. Näin korkealta prässätessä pelaajien tulisi pystyä lukemaan todella hyvin toistensa liikettä, jottei kukaan avaisi syöttövälejä.

Helmareiden prässi kuitenkin kykeni myös onnistumisiin lähempänä omaa maalia. Alla olevalla videolla nähdään, kuinka laitapuolustaja Emma Koivisto irtoaa puolustuslinjasta ja paineistaa espanjalaispelaajan huonoon kosketukseen. Koivisto ottaa pallon ja avaa pystysyötön Sällströmille hyökkäykseen. Suomalaiskärki pääsee puolittaiseen yhdellä yhtä vastaan -tilanteeseen, jossa hän kuitenkin menettää puolustajan kontaktin takia pallon.

Jonne Kunnas: Suomi puolusti pääasiassa 4-4-2-muodostelmassa. Tässä hyökkääjät pyrkivät ohjaamaan syötöt laitaan, jossa prässin voi sitten käynnistää. Alla olevassa esimerkissä kuitenkin Suomen kärkipari Sällström-Sanni Franssi päästää syötön välistään, mikä aukaisee Suomen puolustuksen ja antaa Espanjalle paljon tilaa linjojen väliin.

Suomi käytti perusryhmityksensä lisäksi hetkittäin puolustaessaan muodostelmaa 4-5-1, jolloin Franssi putosi viidenneksi pelaajaksi keskikentälle. Tämä kuitenkin paljasti Suomen ongelmia pelaajien keskinäisen kommunikoinnin suhteen.

Jonne Kunnas: Franssi juoksi aina ensimmäisenä ylös keskikentän linjasta palloa vastaan. Yllä olevan videon toisessa esimerkissä kuitenkin nähdään, kuinka Espanjan siirrettyä palloa Franssin jättämä aukko jää tyhjäksi linjassa ja se käytetään heti hyväksi. Tällaisten tilanteiden vähentäminen vaatii yhteisiä toistoja ja toimintapoja, mutta myös pelaajien henkilökohtaisia kykyjä kommunikoida ja tunnistaa tilanteita. Silloin kun Franssi irtoaa linjasta, keskikentän linjan tulisi tiivistää syntyneet välit pois.

Puolustaminen yhä murheenkryyni

Suomen puolustuspelaaminen oli erityisen luupin alla EM-avauksessa. Sen lisäksi, että Suomen puolustajanelikon tiedettiin joutuvan erityiseen testiin maailman parhaimmistoon kuuluvien Espanjan hyökkäävien pelaajien kanssa, puuttui linjasta Suomen ykkösnimi, toppari Natalia Kuikka. Kuumeesta kärsinyt Kuikka tuli lopulta toisella jaksolla kentälle.

Suomen toppariparina pelanneet Anna Westerlund ja Elli Pikkujämsä olivat hankalassa paikassa, sillä Suomea vastaan oli ennen kisoja tehty tämän vuoden puolella pelatuissa seitsemässä maaottelussa yhteensä 16 maalia. Helmareiden kuudentoista-alueen puolustamista oli kritisoitu rutkasti jo ennen kisoja, eikä se nytkään ollut lähelläkään parastaan.

Jonne Kunnas: Rangaistusalueen puolustamisessa pallo ohjaa usein liikaa Suomen ajattelua. Se aiheuttaa sen, että tässäkin keskinäinen kommunikaatio katoaa ja alin linja ei huomioi vastustajien vaarallisia liikkeitä. Alla olevassa videossa nähdään, kuinka Suomen vasemmalla laidalla oleva kolmikko jää seuraamaan palloa, ja Espanjan Aitana Bonmati jää vapaaksi heidän taakseen. Tämän jälkeen samassa laidassa Ona Batlle ohittaa Helmareiden Ria Ölingin, minkä seurauksena muut suomalaiset kaventavat välittömästi palloon. Kaksi pelaajaa ohitetaan yhdellä syötöllä.

Espanjan toisessa maalissa korostui erityisesti Suomen tarjoama tila sekä puolustuslinjan edessä että topparien keskellä. Helmareiden oikea laita tarjosi Maria Leonille runsaasti tilaa keskittää pallo boksiin ja hän kiitti mahdollisuudestaan.

Jonne Kunnas: Espanjan tekemissä maaleissa korostui joukkuetaktisten asioiden lisäksi myös suomalaisten henkilökohtainen puolustaminen. Se miten puolustajat lähestyvät vastustajaa, miten heihin otetaan kontaktia, kuinka hyvin pallon ja oman maalin välissä pysytään. Espanjan toisessa maalissa myöskään topparipari Westerlund-Pikkujämsä ei kyennyt pitämään huolta omista pelaajistaan.

Suomi kohtaa seuraavaksi Tanskan ensi tiistaina. Asiantuntija Kunnas korostaa, että Suomen on valittava seuraavassa pelissä tapa, millä se haluaa puolustaa.

- Heidän pitää selkeyttää sitä tapaa, millä he haluavat toimia. Heidän pitää huolehtia, että linjojen väliin jää mahdollisimman vähän tilaa ja vastahyökkäyksissä valintojen pitää olla selkeämpiä. Lisäksi sekä syöttöjen että syöttöjä vastaanottavien pelaajien liikkeiden on oltava laadukkaampia. Espanjaa vastaan vastaprässin purkaminen jäi niukaksi juuri huonojen syöttöjen sekä tukiliikkeiden puuttumisen vuoksi. Sitä on keinolla millä hyvänsä parannettava, hän ynnää.

Lue myös:

Suomelle unelma-alku, mutta Espanja jyräsi voittoon puskumaaleilla - asiantuntija hämmästeli ja moitti Helmareiden puolustusta lepsuksi

Helmareiden seuraava EM-vastus jäi täysin jalkoihin! Saksalta mykistävä show - "Kaikin puolin vaikuttava esitys"

Linda Sällström halusi miljonääriksi, mutta tulikin onnelliseksi - salamamaalilla häikäissyt kaikkien aikojen maalitykki oli jo lopettaa uransa

Suomen EM-joukkueen huippupelaaja joutuu ammattinsa takia jatkuvasti kiusallisiin tilanteisiin - "Tuntuu vain niin luonnottomalta"

Tiesitkö, että Helmareiden tarina sai alkunsa Ylen aamu-tv:n sohvalta? Tutustu historiallisiin hetkiin, joita ei löydy enää Ylen arkistostakaan