Terveydenhuollossa on syytä varautua lähivuosina hoitamaan koronan aiheuttamia pitkäaikaishaittoja, kuten sydäntauteja ja veritulppia, varoittaa Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Ennenaikaisen kuoleman riski on todennäköisempi toisen sairastetun koronainfektion jälkeen kuin ensimmäisen, käy ilmi muun muassa CNN:n esittelemästä tutkimuksesta.

Lisäksi taudin useammin sairastaneilla on korkeampi riski joutua sairaalahoitoon.

Toistaiseksi vertaisarvioimattomasta tutkimuksesta ovat CNN:n lisäksi uutisoineet muun muassa kanadalaislehti The Tyee ja kansainvälinen tiedejulkaisu New Scientist.

Tutkimuksessa seurattiin koronaan sairastuneita ja tervettä kontrolliryhmää puolen vuoden ajan, minkä lisäksi siinä hyödynnettiin Yhdysvaltain veteraaniministeriön keräämiä terveystietoja viidestä miljoonasta amerikkalaisesta.

Tutkimuksen mukaan koronan pitkäaikaishaittoihin lukeutuvien oheistautien määrä ei tasaannu, vaan toinen sairastettu koronainfektio lisää entisestään tautien, kuten sydänsairauksien tai verisuonitukosten riskiä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen pitää tutkimuksen tuloksia uskottavina. Hänen mukaan oheistaudit kasvattavat kuoleman riskiä.

Tutkimuksessa ei kerrota, mitä ikäryhmää havainnot koskevat. Lehtosen mukaan tieto olisi oleellinen.

-?Päätelmä on kuitenkin se, että koronan sairastaminen ei ole hyväksi ihmiselle, Lehtonen sanoo.

-?Koronainfektioilla on myöhäisvaikutuksia, eikä nyt puhuta pitkästä koronasta, vaan siitä, että ihan tavallisten tautien ilmaantuvuus lisääntyy. Tutkimusten valossa näyttää siltä, että vaikka koronasta parantuisi, niin jonkinlainen lisääntynyt riski tukostaipumuksille ja muille terveyshaitoille säily.

TutkimuS kyseenalaistaa myös laumasuojan saavuttamiseen perustaneen epidemiapolitiikan.

Laumasuojalla tarkoitetaan sitä, ettei tauti pääse leviämään, kun riittävän suuri osuus väestöstä on rokotettu. Tällöin myös rokottamattomien riski sairastua pienenee.

Lehtosen mukaan laumasuojaan luottaminen tuntuu nyt epätoivoiselta, sillä omikronviruksen muunnokset pystyvät tarttumaan samaan ihmiseen monta kertaa. Sairastettuun tautiin puolestaan liittyy pitkäaikaisia terveyshaittoja.

Lehtonen varoittaa, että terveydenhuollossa on tulevien vuosien aikana syytä varautua hoitamaan lisääntyneitä verisuonitukos- ja sydäntautitapauksia.

Vaikka riski sairastua oheistauteihin kasvaa, eivät akuutin infektion oireet kuitenkaan välttämättä pahene sen myötä, mitä useamman koronataudin sairastaa.

Aikaisemman tiedon mukaan sairastettu koronainfektio antaa uutta infektiota vastaan rokotteen kaltaisen tai jopa sitä paremman suojan. Tutkimuksen mukaan uudet koronavariantit alkavat olla siinä määrin vastustuskykyisiä rokotteille ja ihmisen omalle immuunipuolustukselle, että omikronin varianttien aiheuttamaan tautiin on mahdollista sairastua joka toinen tai kolmas viikko.

-?Ajatellaan, että jos on sairastanut aiemmin koronan, immuunijärjestelmä tunnistaa sen helpommin ja taistelee sitä vastaan paremmin. Lisäksi ajatellaan, että jos taudin saa uudelleen, se ei ehkä vaikuta niin paljoa, mutta se ei oikeasti ole totta, sanoo tutkimusta johtanut Washington University in St. Louisin kliininen epidemiologi Ziyad Al-Aly CNN:lle.

Lehtonen vahvistaa tutkimuksen väitteet, joiden mukaan uudet omikronin BA.4 ja BA.5-variantit pystyvät väistämään ihmisen immuunijärjestelmää jopa niin tehokkaasti, että varianttien aiheuttaman taudin sairastaneen immuunivaste voi taudin jälkeen voi olla aiempaa heikompi.

-?Jostain syystä asia on niin, että BA.4 ja BA.5-variantit pystyvät kiertämään aikaisempia infektioita. Kun on sairastanut niiden aiheuttaman taudin, tuloksena on se, että immuunivaste heikkenee verrattuna aiempaan, Lehtonen sanoo.

Lehtosen mukaan epidemiapolitiikkaa on uutta tietoa saataessa syytä muuttaa. Hän kertoo, että länsimaissa virallinen politiikka on koko ajan ollut se, että rokottautuminen on sairastettua tautia parempi vaihtoehto. Väestön rokottamista tulisikin Lehtosen mielestä jatkaa.

-?Toivotaan, että tulevaisuudessa saisimme sellaisia rokotteita, jotka antavat pitkäaikaisemman suojan ja suojaavat laajalti eri variantteja vastaan. Sellaisia on kehitteillä, ja henkilökohtaisesti olen optimistinen sen suhteen, että rokotusteknologia kehittyy koko ajan ja aikaan saadaan entistä parempia rokotteita. Muuntuva virus on niljakas vastustaja.

Lehtonen ei usko tilanteen olevan uuden tiedon valossakaan toivoton. Maailmanhistoriasta tiedetään, että erilaiset pandemiat hiipuvat aina ajan myötä.

-?Meidän täytyy toivoa ja luottaa lääketieteeseen ja satsata parempiin rokotuksiin sekä hoitojen kehittämiseen. Jos viruksesta ei päästä eroon, niin voisimme päästä ainakin sellaiseen tilanteeseen, jossa se ei suuremmin aiheuta lehtiotsikoita.