Suomen tarkkailijajäsenyys sotilasliitto Natossa ja myöhemmin mahdollinen Nato-jäsenyys merkitsee huomattavaa määrää lisätyötä virkamiehille ja sotilaille. Nopea eteneminen Nato-prosessissa voi aiheuttaa ongelmia rekrytoinnissa, koska Suomessa on nyt jo pulaa upseereista.

Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita on huolissaan tilanteesta ja vaatii puolustusministeri Antti Kaikkosta (kesk.) tarttumaan asiaan.

Viita sanoo, että Suomen Nato-jäsenyys merkitsisi yli sataa uutta työtehtävää, ja jo tällä hetkellä Suomessa on noin 300 upseerin vaje.

- Nato-maissa on sellainen laskentakaava, että jos saa yhden kenraalin paikan Nato-jäsenyyden myötä, noin 40-50 muuta tehtävää pitää laittaa Nato-rakenteeseen lisää, Viita sanoo.

Naton esikuntiin tulisi näin Viidan mukaan yli sata uutta tehtävää suomalaisille. Niiden täyttäminen voi olla vaikeaa.

- Silloin kun puhuttiin Nato-optiosta, oli arvio, että noin 100-200 tehtävää tulee Naton joukko- ja komentorakenteeseen. Tämän hetken tieto on, että tarvitaan 100 plus. Tämän vuoden aikana, kun jäsenyys etenee, tarvitaan jo nyt 10-20 tehtävää eri esikuntiin. Koska päästään niin sanotusti pöytiin mukaan, Viita kertoo.

Satoja uusia työryhmiä Suomelle

Suomi hyväksyttiin tiistaina Naton tarkkailijajäseneksi, mikä merkitsee suurta muutosta käytäntöihin.

- Tarkkailijajäsenenä pääsemme jokseenkin kaikkeen Naton työhön jo mukaan. Kaikkiin työryhmiin, komiteoihin, palavereihin mitä Natossa nyt ylipäätänsä on, suunnitteluun, puolustusministeri Antti Kaikkonen kertoi Ylelle tiistaina.

Tarkkailijajäsenyys merkitsee Suomen osallistumista satoihin Naton työryhmiin ja komiteoihin, kertoo Suomen Nato-edustuston päällikön sijainen Hanna Lepistö. Osa työryhmistä kokoontuu joka viikko, jotkut harvemmin.

- Laajempi kokousosallistuminen merkitsee meille kasvavaa määrää kokousvalmistelua, koordinaatiota ja raportointia. Asiakirjojen määrä myös moninkertaistuu kokouskutsujen moninkertaistumisen myötä, Lepistö kertoo.

Suomen Naton-edustuston henkilöstömäärään tulee Lepistön mukaan lähivuosina "huomattava lisäys", mutta hän ei kerro täsmällistä työpaikkojen määrää.

Tällä hetkellä Suomen Naton-edustustossa työskentelee parikymmentä ihmistä.

"Pitää tehdä houkuttelevaa, että saadaan parhaat ihmiset töihin"

Viita näkee, että rekrytoinnissa voi tulla haasteita saada ihmisiä lähtemään Nato-tehtäviin, jos palkkaus ja työedut eivät ole kunnossa.

Moni ei esimerkiksi ole valmis lähtemään ulkomaille töihin, jos siitä ei saa juurikaan enempää palkkaa, tai jos perheen asiat ovat hankalasti järjestettävissä.

- Voi tulla haasteita saada porukkaa lähtemään niihin [Nato-tehtäviin]. Tämä on pieni panostus resurssien osalta, että näihin henkilöstöasioihin panostettaisiin, Viita toteaa.

- Tästä pitää tehdä houkuttelevaa, että saadaan parhaat ihmiset Nato-tehtäviin, hän pohtii.

Nyt jo pulaa työntekijöistä

Työntekijöstä on jo nyt pulaa Suomessakin. Ongelma on nähtävissä siinä, että Puolustusvoimat joutuu palkkaamaan lisäbudjetilla sopimussotilaita, mikä tarkoittaa, että aputehtäviin ja määräaikaisiin tehtäviin palkataan varusmiespalvelun suorittaneita ja kriisiajan reserviä eli eläkkeelle jääneitä upseereja.

Tämä ei saisi Viidan mielestä olla pysyvä ratkaisu.

Hän korostaa, että lähtökohtana pitää olla se, kuinka paljon työvoimaa Natoon tarvitaan, ei se, miten paljon Suomella on henkilöstöä.

- Jos ajatellaan puolustusministeriötä, niin [puolustusministeri Antti] Kaikkosen pitäisi nyt linjata, että laitetaan tämäkin puoli siitä jäsenyydestä kuntoon. Me emme voi jäädä huonompaan asemaan kuin naapurimaat, Viita vaatii.

Lisäksi huomioon pitäisi ottaa sotilasarvot.

- Meillä on alemmat arvot kuin Länsi-Euroopassa muissa maissa. Tämä on ongelma, kun meidän upseerimme menee keskustelemaan kollegan kanssa Nato-tehtävissä. Tämä vaikuttaa jopa vähän koomiselta, miksi tämäkään asia ei ole kunnossa. Tähän vaikuttaa, että meillä ei ole niin paljon kansainvälisiin asioihin panostettu, Viita sanoo.

Suomeen uusi Naton koulutuskeskus?

Viita toivoo, että Nato-jäsenyys toisi yhä tiiviimpää yhteistyötä Pohjoismaiden välille.

- Kun pohjoisen alueen vaikutus korostuu, voisi tulla pohjoisen alueen koulutuskeskus, esimerkiksi kyberturvallisuuden alueella, Viita pohtii Suomen mahdollisuuksia Naton sisällä.

* Voit keskustella aiheesta lauantaihin 9. heinäkuuta 2022 kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Suomi on nyt Naton tarkkailijajäsen, ensimmäiset maat ovat ratifioineet hakemuksen - lue tästä lyhyesti, mitä seuraavaksi tapahtuu

Ylen kysely: Suuri osa kansanedustajista veisi Suomen Natoon, vaikka Ruotsi jäisi kyydistä - "Olemme haavoittuvaisempia, jos Venäjä hyökkäisi"