Perjantaina alkava Aawastock järjestetään yli 240 metriä korkean vaaran päällä Ylitornion Aavasaksalla. Festivaali haluaa näyttää esimerkkiä kest" /> Perjantaina alkava Aawastock järjestetään yli 240 metriä korkean vaaran päällä Ylitornion Aavasaksalla. Festivaali haluaa näyttää esimerkkiä kest" />

YLE


Aavasaksan kuuluisiin juhannusjuhliin Ylitorniolle saapui niiden kulta-aikana 1960- ja 1970-luvuilla joka vuosi 10 000-20 000 vierasta.

Aurinkovaaraksikin kutsuttu tienoo oli tuolloin mustanaan juhlakansaa, joka vaelsi vaaran rinnettä ylös ja alas ja leiriytyi minne parhaaksi katsoi.

Perjantaina iltapäivällä alkava kaksipäiväinen Aawastock-festivaali järjestetään saman vaaran laella kuin juhannusjuhlat aikanaan, mutta tyystin erilaisessa mittakaavassa ja suojellun luonnon ja ympäristön ehdoilla.

- Rajaamme alueen ja pyrimme pitämään nämä festivaalit aitojen sisällä, jotta suodaan ympäristölle rauha, sanoo festivaalin tuottaja Karolina Ajanki.

Festivaali lähes 250 metrin korkeudessa

Yli 240 metrin korkeudessa sijaitseva festivaalialue Aavasaksan Kruununpuisto on Metsähallituksen omistama. Valtio osti Aavasaksan lakialueen jo vuonna 1878 ja paikkaa suojellaan luonnonpuistona.

Aavasaksa kokonaisuudessaan on Lapin vanhin matkailukohde ja valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Vaara on myös yksi Suomen 27 kansallismaisemasta ja parhaillaan ympäristöministeriö valmistelee siitä luonnonsuojelualuetta.

Alueella sijaitseva Struven ketjun kolmiomittauspiste on Unescon maailmanperintökohde.

Aawastock-festivaalin promoottori Tommi Lantto kertoo, että festivaalijärjestelyt aloitettiin pari vuotta sitten neuvottelemalla suunnitelmista Metsähallituksen kanssa.

- Ihan kättelyssä lähdimme pohtimaan sitä, kuinka paljon alueelle voidaan ottaa väkeä. Oli selvää, ettemme lähde tavoittelemaankaan tuhansia kävijöitä per päivä, jotta tapahtuma voidaan toteuttaa kestävällä tavalla.

Kävijämäärää on siis rajoitettu. Lantto arvioi, että Aawastock tuo Ylitorniolle molempina päivinä noin tuhat festivaalivierasta.

Herkkä luonto edellyttää vastuullisuutta kaikilta

Jo ennen koronapandemiaa kotimaan matkailun kasvu toi erilaisia tapahtumia yhä enemmän keskelle luontoa, myös suojelluille alueille. Tämä on merkinnyt lisää vastuuta tekemisistä sekä yleisöltä että järjestäjiltä.

Karolina Ajanki oli aikanaan tuottamassa Hailuodon Bättre Folk -musiikkitapahtumaa. Jo tuolloin kävi selväksi, että tämän päivän festivaalikävijä on hyvin tiedostava.

- Kävijät kysyivät, miten Hailuodon herkät dyynit on tapahtumassa huomioitu ja minulta, kokemattomalta tuottajalta, ei löytynyt siihen vastausta. Siitä lähti ajatus, että vastuullisuus on huomioitava ja tiedostettava tapahtumajärjestelyissä.

Aawastockissa, kuten nykyään jo monissa muissakin luonnon keskelle sijoittuvissa tapahtumissa, pyritään huomioimaan kestävän matkailun ja retkeilyn periaatteet.

- Pysytään kestävöitetyllä maa-alueella, merkityillä poluilla ja tietystikin roskattomuus, eli se mitä tuodaan, viedään myös pois. Kannustamme vieraita myös yhteiskuljetuksiin, Karolina Ajanki toteaa.

Aawastock -festivaalin promoottori Tommi Lankko Aavasaksan huipulla nojaa puuhun.
Promoottori Tommi Lantto oli perustamassa Aawastock-festivaalia 20 vuotta sitten. Nyt hän iloitsee tapahtuman uudesta tulemisesta Aavasaksan komeissa maisemissa.Juuso Stoor / Yle

Aawastock syntyi 20 vuotta sitten: "Taisin ollakin nero"

Tommi Lantto oli perustamassa Aawastock-festivaalia vuonna 2002 ja tapahtuma eli vuoteen 2009 saakka. Nyt festivaali on herätetty uudestaan henkiin 13 vuoden tauon jälkeen.

- Musiikissa on lähdetty pitämään sama linja kuin aiemminkin eli tarjotaan vaihtoehtoista rockia ja poppia ja indie-tyyppistä musiikkia, hieman valtavirran sivusta eikä niin tuotettua kuin mitä kuulee radion soittolistoilta.

Aawastock syntyi aikaan, kun Pohjois-Suomessa ei juurikaan ollut festivaaleja, joissa vähemmän tunnetut artistit olisivat päässeet esiintymään.

- Itsekin nuorena miehenä kuljin Pohjanmaalla festareilla. Lähdimme tekemään sillä ajatuksella, että tarjotaan myös paikallisille yhtyeille foorumi, missä he saavat esittää omaa tuotantoaan ja taidettaan.

Tommi Lantto kertoo, että 2000-luvun alussa Aavasaksa ei valikoitunut festivaalin paikaksi varsinaisesti siksi, että musiikkikansan olisi jotenkin erityisesti tiedetty kaipailevan luontoon.

- Tämä oli hyvinkin luontainen paikka silloin tällä seudulla. Enpä ole aiemmin ajatellut, että jotenkin edellä aikaa oltaisiin oltu, mutta näin jälkeenpäin.taisin ollakin nero, toteaa festivaalin uudesta tulemisesta iloitseva promoottori.

Lue myös:

Aavasaksan juhannusjuhlissa meno oli takavuosina villiä: "En ole nähnyt niin paljon juopuneita ikinä samassa paikassa" - katso tunnelmat nyt ja vuosikymmenten takaa

Bättre Folk on festivaali, joka ei halua kasvaa liian suureksi

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 9.7. kello 23 saakka.

vendredi 8 juillet 2022 18:47:09 Categories: YLE festivaalit

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.