Kaakkois-Suomen Venäjän vastaiselle raja-alueelle saattaa tulla jo tänä kesänä kokeiluun jonkin verran raja-aitaa.

Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty kertoo, että Suomen ja Venäjän välistä aitaa tullaan lopulta todennäköisesti näkemään ainakin jonkin verran.

- Täytyy muistaa, että meillä on 1 340 kilometriä rajaa Venäjän kanssa. Arvioin itse, että noin 100-250 kilometriä olisi tarkoituksenmukaista aidata, Pitkäniitty kertoo Ylen Ykkösaamussa.

Eduskunta hyväksyi eilen uuden rajavartiolain. Se antaa aiempaa laajemmat mahdollisuudet rajoittaa rajaliikennettä poikkeustilanteissa ja rakentaa esteitä.

Aita on testattava Suomen oloissa

Rajavartiolaitos käynnisti jo aiemmin suunnittelun siitä, millaista aitaa Venäjän ja Suomen välille olisi tarkoituksenmukaista rakentaa.

Suomessa valtio ei omista raja-aluetta, joten Suomella pitää olla perusteet, miksi aita rakennetaan ja säädös siitä, miten aidasta aiheutuva haitta korvataan yksityisille maanomistajille. Yksityisten maiden käytön mahdollistaa pian voimaan tuleva uusi laki.

Aidan testaaminen on seuraava etappi. Jos tänä kesänä aidasta rakennettaisiin koepätkä, sen toimivuutta voisi testata myös syksy- ja talviolosuhteissa. Aidalle olisi päästävä myös rospuuttoaikoina ja kaikkina vuorokaudenaikoina.

- Se ei ole pelkkä aita, vaan siihen liittyy tekninen valvontajärjestelmä, ja siihen tulee todennäköisesi kulku-ura, jota pitkin paikalle pääsee nopeasti, Rajavartiolaitoksen Matti Pitkäniitty kertoo.

Teknistä valvontaa käytetään nykyään eniten Kaakkois-Suomessa, joten se on helppo valinta aidanpätkän kokeiluun. Pitkäniitty tarkentaa, että alue olisi Suomeen Karjalan kannaksen kautta johtava alue.

Uuden lain taustalla on helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja se, miten se vaikutti myös Suomen turvallisuustilanteeseen. Lain turvin Venäjän rajan voisi sulkea turvapaikanhakijoilta, jos Venäjä kohdistaisi hybridivaikuttamista rajaan heidän avullaan.

Nato ei tule partioimaan rajoilla

Apua oman aidan suunnitteluun tulee myös muilta mailta.Heinäkuun alussa Puolan ja Valko-Venäjän rajalle valmistui 186 kilometriä pitkä aita. 5,5 metriä korkealla teräsmuurilla pyritään estämään siirtolaisten luvaton tulo Valko-Venäjältä Puolaan.

Aita kattaa alle puolet Puolan ja Valko-Venäjän välisestä alueesta. Pitkäniitty kertoo, että aita ei sellaisenaan estä täysin luvattomia rajanylityksiä.

- Ihminen, jolla on halu, pääsee kyllä yli viiden metrin aidasta. Mutta Puolan aita hidastaa, eikä sen ylittäminen ole missään nimessä helppoa. Se antaa Puolan rajavartiolaitokselle lisää aikaa reagoida.

Juhannusaattona Espanjan eteläiselle rajan ylitti noin 2 000 siirtolaista. Viranomaisten mukaan 23 ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan 37 ihmistä kuoli siirtolaisten ja rajaturvallisuusviranomaisten yhteenotossa.

Espanja pyysi Natolta apua Madridin huippukokouksessa kesäkuun lopussa, ja Yhdysvallat vastasi pyyntöön lupaamalla tiivistää yhteistyötä Espanjan kanssa jatkossa.

Pitkäniitty huomauttaa, että vaikka rajavalvonta ei kuulu Natolle, jäsenmaat tuovat hybridivaikuttamiseen liittyviä asioita kokouspöydille.

- Ne ovat aitoja turvallisuushuolia, ja siksi niistä puhutaan Nato-pöydässä. Nato ei ole toistaiseksi ryhtynyt toimiin, ja vaikka Suomesta tulee Naton jäsen, me emme näe Nato-joukkoja Suomen rajalla. Meidän rajavalvontamme tapahtuu edelleen EU:n puitteissa ja Suomen rajavartiolaitoksen toimesta.

Lue lisää: Eduskunta hyväksyi yksimielisesti hallituksen rivejä repineen rajavartiolain - Zyskowicz: "Ihmisten käyttäminen välineenä ei Suomen kohdalla onnistu"

Katso tästä, millainen on Suomen ja Venäjän välinen raja