Suomessa etsitään joka vuosi satoja metsään eksyneitä. Juuri nyt alkamassa on marja-aika, jolloin eksyneitä on kaikkein eniten. " /> Suomessa etsitään joka vuosi satoja metsään eksyneitä. Juuri nyt alkamassa on marja-aika, jolloin eksyneitä on kaikkein eniten. " />

YLE


Koronapandemia lisäsi retkeilyä, ja metsään lähtivät sellaisetkin, jotka eivät siellä tavallisesti käy. Eloonjäämiskouluttaja Mika Kalakosken mielestä moni menee metsään liian huonosti valmistautuneena.

- Osalla on hukassa retkeilyetiketti eli luonnon kunnioittaminen, liikkuminen metsässä ja roskaton retkeily. Vielä suuremmalla osalla on ongelmia tärkeimmissä turvataidoissa, joita ovat suunnistus- ja ensiaputaidot sekä kyky tehdä tulet.

Suomessa eksyy joka vuosi metsään satoja ihmisiä. Vanhempi konstaapeli Risto Mertala Lapin poliisilaitokselta arvioi, että tänä vuonna eksymisten määrä voi kasvaa.

- Tämän vuoden alkupuolella on pelkästään Lapissa ollut enemmän katoamisia kuin parina edellisenä vuotena samaan aikaan. Voimakkaaseen kasvuun en silti usko, sanoo Mertala.

Mertala on valtakunnallinen MSO-etsintämenetelmän kouluttaja ja hän on nähnyt, että poliisin katoamistilastoissa on vuosittain aaltoliikettä.

Yksi eksymisten sesongeista on marja-aika.

- Marjastaja pyörii poimiessaan maastossa nostamatta katsettaan ja paikantamasta itseään. Luulen, että tämän vuoksi suuntavaisto häviää, sanoo Mertala.

Poliisin hälytystehtävät maastoon tai taajamaan kadonneen tai karanneen etsintä
Poliisin tilastosta ei voi eritellä maastoon eksyneiden määrää, vaan hälytystehtävissä ovat mukana kaikki kadonneet ja karanneet, maastoon tai taajamaan eksyneet. Eniten ihmisiä katoaa Lapin, Itä-Suomessa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Paikkakunnista eniten Inarissa, Kittilässä, Sodankylässä, Oulussa, Kuopiossa ja Helsingissä.Jaana Polamo / Yle

Mika Kalakoski on kokenut ulkoilun turvallisuus- ja henkiinjäämiskouluttaja. Vaikka hän pärjää metsässä pitkään lähes ilman varusteita, hänkin valmistautuu mennessään metsään.

Koska se on turvallista.

Kalakosken mukaan on tyypillistä, etteivät ihmiset ota huomioon retken venymistä, sään muuttumista, eksymistä tai sitä, että loukkaa itsensä.

Valmistautuminen pitäisi aloittaa jo ennen metsään menoa ja katsoa kartasta aluetta, jolle on menossa.

- On hyvä painaa mieleen muutama maamerkki, kuten teitä, vesistöjä tai asutusta ja niiden ilmansuunnat. Silloin tietää, mihin suuntaan kulkemalla löytää takaisin ihmisten ilmoille.

Jos liikkuu yksin paljon erämaa-alueilla, Kalakoski suosittelee hankkimaan hätälähettimen, jollaisia ammattioppaatkin käyttävät.

Lyhyelle päiväretkellekin kannattaa pakata reppuun varusteita, vaikka suunnitelmissa on vain pieni retki: Suomen luonnossa kylmyys on vuodenajasta riippumatta retkeilijän suurin uhka.

Mika Kalakoski istuu hymyillen suuren siirtolohkareen suojassa metsässä. Hänellä on lippalakki päässään ja reppu selässään.
Mika Kalakoski on kehittänyt erätaitojaan yli 30 vuotta. Tällä hetkellä hän opiskelee luonnontuoteneuvojaksi. Jaana Polamo

- Jos eksyy, kannattaa repussa olla sekä lämmintä vaatetta, että tuulta ja sadetta pitävää vaatetta. Niiden päälle pukemisen jälkeen kannattaa etsiä suoja, koska tuuli jäähdyttää elimistöä nopeasti.

Kalakoskella on aina mukana pieni ensiapulaukku, puukko ja tulitikut vesitiivisti pakattuina. Nuotion sytyttämiseen tarvitaan maanomistajan lupa, mutta jos vaarana on paleltuminen, tulet saa tehdä.

Kännykkä ja siihen ladattu 112-sovellus on tärkeä apuväline, mutta Kalakosken mielestä siihen ei pitäisi luottaa liikaa, koska akku voi loppua.

Jos metsään eksyy tai ei muuten pärjää ja pelottaa, Kalakoski kannustaa soittamaan apua riittävän ajoissa. Hätäkeskuksesta voi kysyä myös neuvoja.

Ulkopöydällä on taitettu kartta ja sen päällä kompassi.
Retkeilijän yksi tärkeimmistä turvataidoista on osata lukea karttaa ja käyttää kompassia. Jaana Polamo

- On aika tyypillistä, että soitellaan kavereille tai sukulaisille ja sitten akku loppuu, eikä hätäkeskukseen saakaan soitettua. Tai sitten soitetaan niin myöhään, että on jo pimeää, jolloin etsintä on hankalaa.

Retkelle pakataan usein evästä mukaan, mutta eksymisen tai retken pitkittymisen varalta on hyvä ottaa hieman ylimääräistä energiapitoista syötävää mukaan sekä juotavaa janoon. Noin litra ylimääräistä vettä retkeilijää kohden olisi hyvä olla mukana.

Kalakosken mukaan ruoanpuute ei ole heti ongelma, sillä ihminen pärjää kolme viikkoa ilman ruokaa ja ilman vettäkin kolme päivää, mutta pelästyminen ja verensokerin lasku voi vaikuttaa toimintakykyyn.

Varmista onnistunut luontoelämys:

  1. Tarkista retkeilyalueen maamerkit kartasta.
  2. Kerro jollekin, mihin olet menossa ja milloin on tarkoitus palata.
  3. Lataa 112-sovellus ja tarkasta, että kännykän akku on täynnä, mutta älä luota teknisiin apuvälineisiin liikaa.
  4. Pakkaa retkireppuun kartta ja kompassi sekä muut varusteet.
  5. Jos eksyt tai hätäännyt, kysy neuvoja hätänumerosta 112.
  6. Turvallisinta on retkeillä porukassa.

Lue lisää:

Maastopelastustehtävät ovat lisääntyneet, tyypillinen pelastettava on loukkaantunut kaatuessaan - katso videolta, miten pelastustehtävä etenee

Lennokki auttaa poliisia löytämään maastoon eksyneitä, pian ihmissilmän avuksi voidaan saada myös konenäkö - "Ollaan kehityksen kärjessä"

Voit keskustella aiheesta tässä sunnuntaihin 10.7. kello 23 saakka.

vendredi 8 juillet 2022 13:50:00 Categories: YLE retkeily

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.