Hollannissa maanviljelijät ovat protestoineet näkyvästi useita viikkoja. He ovat muun muassa tukkineet valtateitä ja estäneet kuljetuksia supermarkettien jakelukeskuksista, minkä johdosta ruokakauppojen hyllyt ovat tyhjenneet.

Paikoin protestit ovat kärjistyneet väkivaltaisiksi. Viljelijät yrittivät viime viikolla tunkeutua hollantilaisen ministerin kotiin. He ovat myös moukaroineet poliisiautoja, sytyttäneet heinäpaaleja tuleen ja levittäneet lannoitteita autoteille.

Yle kokosi vastaukset viiteen keskeiseen protesteja koskevaan kysymykseen.

1. Miksi viljelijät protestoivat?

Viljelijät vastustavat Hollannin hallituksen päätöstä rajoittaa typpipäästöjä, koska moni tila joutuisi lopettamaan rajoitusten vuoksi.

Hollannin hallitus on päättänyt rajoittaa maatalouden typpipäästöjä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Päästöjä tulee leikata, paikoin jopa 70 prosentilla.

Päästövaatimukset ovat niin kovia, että monet viljelijät joutuvat lopettamaan toimintansa kokonaan niiden vuoksi.

Hollannin hallitus on tarjoutunut ostamaan tiloja pois sadoilla miljoonilla euroilla. Se ei kuitenkaan viljelijöitä lohduta.

- Maanviljelijän yritys ei ole mikä tahansa yritys. Viljelijät ovat usein syntyneet tilalle. Heidän vanhempansa ovat huolehtineet tilasta ja tehneet koko elämänsä todella kovasti töitä sen eteen. Maanviljelijän koko elämä tuhotaan tällaisella päätöksellä, sanoo Femke Wiersma Ylelle puhelinhaastattelussa.

Wiersma työskentelee maaseudun etuja ajavan Boerburgerbeweging-puolueen (BBB) parlamenttiryhmässä. Hänen vastuullansa ovat ympäristö-, ilmasto- ja maatalousasiat.

BBB-puolue perustettiin vuonna 2019, kun maanviljelijät alkoivat ensi kertaa osoittaa mieltään silloisen hallituksen kaavailemia typpipäästörajoituksia vastaan.

BBB:llä on vasta yksi paikka Hollannin parlamentin alahuoneessa, mutta sen kannatus on kymmenkertaistunut vuoden takaisista vaaleista.

Wiersman mielestä luonnonmonimuotoisuutta tulisi puolustaa muuten kuin maatalouden typpipäästöjä supistamalla.

- Nyt Ukrainan sota on näyttänyt, miten tärkeää kriittisistä toimialoista, kuten energia- ja ruokaomavaraisuudesta, huolehtiminen on.

Hollanti on yksi maailman suurimpia maataloustuotteiden viejiä. Wageningenin yliopiston tutkijat ovat laskeneet, että Hollanti olisi ruuan suhteen omavarainen tilanteessa, jossa ruuan vienti ja tuonti loppuisivat.

2. Miksi typpipäästöjä rajoitetaan?

Hollannin Natura 2000 -luonnonsuojelualueet voivat huonosti osin typpipäästöjen vuoksi. Eurooppalainen lainsäädäntö velvoittaa Hollantia tekemään asialle jotain.

Hollannin typpipäästöt ovat yksi merkittävä syy suojelualueiden heikolle tilalle. Typpipäästöt ovat Euroopan suurimpia.

Typpipäästöistä arviolta 40 prosenttia johtuu maataloudesta. Maataloussektorilla suurin päästöjen aiheuttaja on karjatalous ja sen sivutuotteena syntyvä eläinperäinen lannoite.

Natura-alueiden lähettyvillä tehdyt kohdennetut päästövähennykset ovat tutkitusti tehokkain tapa vähentää suojelualueiden typpikuormitusta.

Typpipäästörajoitusten toimeenpano jää paikallishallintojen vastuulle.

3. Ketkä protestoivat?

Väkivaltaa käyttävät maanviljelijät edustavat vain pientä viljelijöiden vähemmistöä. Heidän joukossaan on myös äärioikeistolaisia ja koronakriitikkoja.

Maanviljelijöiden protesteihin on osallistunut kymmeniä tuhansia tavallisia viljelijöitä. Väkivaltaisuuksista ja yhteiskunnan toimintojen häirinnästä on kuitenkin vastuussa vain pieni joukko.

Hollannin poliisi sanoi viime viikolla maan yleisradioyhtiölle, että mellakoitsijoiden joukkoon on liittynyt myös hallinnonvastaisia "ammattimielenosoittajia".

Protesteihin on osallistunut muun muassa koronakriitikoita ja äärioikeistoa. Protestien taustalla vaikuttaakin laajempi tyytymättömyys Hollannin politiikkaa kohtaan.

Laittomilla protesteilla ei ole virallista järjestäjää. Niiden takana on kuitenkin todennäköisesti Radikaali Farmers Defence Force -ryhmä (FDF), joka on kutsunut niitä koolle.

Ryhmän johtaja Mark van den Oever on aikaisemmin kuohuttanut lausunnoillaan.

Van den Oeven sanoi esimerkiksi kesäkuun puolivälissä, että viljelijöitä voisi noin vain ilmestyä uudestaan maanviljelijöiden ahdisteleman ministerin oven taakse. Hän myös kutsui tunkeilijoita säikähtäneitä ministerin lapsia "nössöiksi".

4. Mitä hollantilaiset ajattelevat protesteista?

Suurin osa hollantilaisista katsoo, että protestit ovat menneet liian pitkälle. Maanviljelijöiden huolet saavat kuitenkin osakseen paljon ymmärrystä.

Hollannin yleisradion tilaamaan mielipidekyselyn perusteella yli kolme neljäsosaa hollantilaisista pitää viljelijöiden protesteja ylimitoitettuina. Kyselyn tulokset julkaistiin viime lauantaina.

Erityisesti ministerin häirintää ja poliisiauton vahingoittamista pidettiin sopimattomina. Suurin osa tuomitsi myös valtateiden tukkimiset.

Maanviljelijöiden huolet saivat kuitenkin tukea osakseen. 76 prosenttia sanoi ymmärtävänsä niitä.

Hollannin päättäjät ovat tuominneet laittomuudet näkyvästi. Esimerkiksi maan pääministeri Mark Rutte kutsui toimia vastenmielisiksi.

Keskustaoikeistolaisen maaseudun etupuolue BBB:n Wiersma tuomitsee niin ikään väkivaltaisuudet ja valtateiden tukkimiset. Hän kuitenkin korostaa viljelijöiden hätää.

- Protestit osoittavat, että maanviljelijät ovat epätoivoisia. Tilanne on heidän kannaltaan kamala.

5. Miten kriisi voisi ratketa?

Hollannin hallitus on osoittanut sovittelijan kriisin ratkaisemiseksi. Viljelijät pitävät kuitenkin sovittelijaa puolueellisena.

Hollannin hallitus päätti sunnuntaina osoittaa sovittelijan ratkomaan maanviljelijöiden ja hallinnon välistä kiistaa. Sovittelijaksi valittiin Johan Remkes, joka on keskustaoikeistolaisen päähallituspuolue VVD:n jäsen.

Wiersman mukaan Remkes on puolueellinen sovittelijan tehtävään, koska Remkes on hallituspuolueen jäsen ja ollut mukana valmistelemassa typpipäästöjä rajoittavaa lakia.

Muut maanviljelijöiden etujärjestöt ovat myös tyrmänneet sovittelukeskustelut Remkesin kanssa.

Loppua levottomuuksille ei ole näköpiirissä.

Lue myös:

Maanviljelijöiden protestit äityivät väkivaltaisiksi Hollannissa - poliisiauto rikottiin ja ministerin kotiin yritettiin tunkeutua

Mitä mieltä uutisesta? Voit keskustella aiheesta 9.7. klo 23 asti.