Naispoliitikkojen häirintä on yhä yleistä.

Näin arvioivat esimerkiksi kahdeksan Ylen haastattelemaa naispoliitikkoa. He sanovat, että häirityt poliitikot eivät usein puhu kohtaamastaan häirinnästä, koska sen pelätään esimerkiksi leimaavan henkilön hankalaksi ihmiseksi.

• Lue lisää: Kahdeksan politiikassa vaikuttanutta naista kertoo kollegoiden syyllistyneen häirintään - ja miksi siitä useimmiten vaietaan

Vihreiden konkarikansanedustaja Satu Hassi toivoo, että häirityksi joutuneiden poliitikkojen olisi helpompaa tuoda asia julki, jos häirintään suhtauduttaisiin vakavammin.

- Kun joku ilmoittaa, että häntä on häiritty, se pitäisi ottaa tosissaan ja ruveta selvittämään asiaa sen sijaan, että keksitään vähätteleviä verukkeita, Hassi sanoo Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa.

Hassi on yksi eduskunnan pitkäaikaisimmista kansanedustajista. Hänen mukaansa naisten häirintä eduskunnassa on vuosien saatossa muuttunut.

- Asenteissa on tapahtunut valtava muutos.

Aiemmin häirintä oli Hassin mukaan selvästi nykyistä avoimempaa. 1990-luvulla häiritsijä saattoi jopa itse kertoa tekemisistään.

Hassi kiittää esimerkiksi eduskunnan puhemies Matti Vanhasen (kesk.) suhtautumista kansanedustaja Iiris Suomelan (vihr.) salakuvaamistapaukseen kesäkuun lopussa.

Tuolloin Valta kuuluu kansalle -puolueen toinen varapuheenjohtaja Jarno Vähäkainu otti Suomelasta salaa kuvan ja jakoi sitä sosiaalisessa mediassa halventavalla saatetekstillä. Vanhanen ilmoitti nopeasti, että tapaus selvitetään. Lopulta Vähäkainu sai porttikiellon eduskuntaan.

Katso 8 minuuttia -ohjelma Yle Areenassa: Miten naisten häirintää pitäisi torjua eduskunnassa, Satu Hassi?

Lue lisää:

Keskustelu häirinnästä politiikassa roihahti - naisjärjestöjen Fatim Diarra: Ongelma pitäisi korjata eikä opettaa ihmisiä pelkäämään ja väistelemään

Kahdeksan politiikassa vaikuttanutta naista kertoo kollegoiden syyllistyneen häirintään - ja miksi siitä useimmiten vaietaan

Tutkija toivoo, että Wille Rydmanin tapauksesta alkaisi "politiikan oma me too"