Pohjoisen soilla on juuri nyt ratkaisevat hetket menossa hyvän hillasadon kannalta. Juuri nyt näyttää hyvältä, koska hallaa ei ole luvassa ja sadettakin saadaan helteen perään kautta pohjoisen.

- Eteläisessä Lapissa kukinta on jo päättynyt ja hillat rupeavat olemaan aika tukevasti supulla. Varmaan parin viikon kuluttua rupeaa jo kypsää marjaa löytymään, arvioi Suomen Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola.

Peltolan mukaan hyvän hillavuoden merkit ovat käsillä. Koko alkukesä on suosinut luonnonmarjoja.

- Kukkia on keskimäärin ollut erittäin runsaasti. Raakilehavaintoja on ehditty saada vasta Etelä-Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta, kertoo Peltola

- Raakileita näyttää olevan tavanomaista enemmän, joten tästä saattaa jo tulla kolmas hyvä hillavuosi peräkkäin.

Myös mustikkasato vaikuttaa lupaavalta

Hilla aloitti kukkimisen paikoin jo kesäkuun alkupuolelle, mutta varsinainen pääkukintavaihe hillalla on Peltolan mukaan kesäkuun puolivälin tienoilla hyvinkin tarkasti parin viikon aikana.

- Se on kesäkuun alkupuolisko Etelä-Lapissa. Keski-Lapissa ja Ylä-Lapissa kukkia oli vielä viime viikolla, ehkä jopa vieläkin, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola.

Kun hilla on kehittynyt suppu- ja raakilevaiheeseen ei ole enää hirveästi uhkatekijöitä, jotka voisivat verottaa hillasatoa.

- Kukinta on herkin vaihe hallalle ja rankkasateille. Nyt on vähemmän uhkia, mutta eivät ne heinäkuun hallayöt ja yöpakkaset ole ihan tavattomia, varsinkaan pohjoisessa. Muuten ruvetaan olemaan aika selvillä vesillä jo, rauhoittelee Peltola.

Mustikka ja puolukka ovat kukkineet Peltolan mukaan keskimääräisesti ja myös pölytys tuntuu onnistuneen ainakin mustikan osalta.

- Mustikan kukinta on ollut tavanomaisella tasolla. Mielenkiintoista kyllä, että raakileita on runsaasti. Eli meille hyvin tärkeät kimalaiset, jotka ovat tärkeimpiä metsämarjojen pölyttäjiä, ovat olleet ahkerina.

Peltolan mukaan puolukan raakilehavaintoja ei vielä ole saatu, joten sen pölytyksen onnistumisesta ei ole vielä varmuutta.

Ranualla hillakiima alkaa nousta

Ranua tunnetaan Suomen hillapitäjänä. Siellä on myös varta vasten hillatohtori, jonka harteilla on kertoa, millainen hillavuosi Ranualle on tulossa.

HiIlatohtorina on viime vuodet toiminut pitkäaikainen yrittäjä ja marjakauppias Reijo Sääskilahti. Juuri nyt hillatohtorin suu on mukavasti virneessä.

- Kesäkuun alusta asti olen kulkenut soilla, katsonut kukinnan ja todennut, että on pölyttäjiä. Nyt hillat ovat tupella ja iso osa jopa raakileina. Nyt ei oikeastaan voi mennä enää mikään pieleen, toteaa tyytyväisenä hillatohtori.

Sääskilahden mukaan myös Ranualle saadaan vähintäänkin keskivertohillavuosi ja se saa nousemaan pienen kutinan monen paikkakuntalaisen sekä vieraan mieleen.

- Kuume kasvaa koko ajan. Tulossa on vähintäänkin keskinkertainen, saattaa tulla jopa hyvä hillavuosi, eli kolmas hyvä vuosi peräkkäin, toteaa Reijo Sääskilahti.

Sääskilahti kaipaa myös sateita sekä hirmuhelteiden loppumista, koska kuivuus voi heikentää hillan laatua.

- Avosoilla hilla voi jonkun verran kärsiä, mutta ei se enää vaikuta joka paikkaan. Kyllä nyt tulee hyvä sato, kun sadettakin on luvattu lähipäiville, naurahtaa hillatohtori tyytyväisenä epäilyille.

Hyvä hillavuosi vaikuttaa luonnollisesti hillan hintaan. Poimija saa vähemmän ja vierailija saa ostaa hillaa halvemmalla.

Sääskilahden mukaan hillan ostaminen aloitetaan yleensä siten, että poimijalle maksetaan 10 euroa kilosta hilloja. Hinta muuttuu tilanteen mukaan ja huonoina kesinä on maksettu jopa 15 euroa kilolta.

- Jos hillaa tulee runsaasti niin turistille myydään hillaa ulos 15-20 eurolla kilo. Riippuu astian koosta. Kymmenen kilon pyttyjä saa halvemmalla, litran purkki on 20 euron tienoilla, laskeskelee Jääskeläinen.

Hillapaikoista pidetään kiinni kynsin hampain

Ranua tunnetaan soistaan ja niiden myötä hilloista. Luonnonvarakeskuksen ylläpitämän Luonnontila-sivuston mukaan Ranuan kunta sijoittuu alueelle, jossa soita on tavanomaista enemmän verrattuna muihin ympäristölajityyppeihin.

Oulussa asuva, ranualaissyntyinen Tero Paloniemi lomailee syntymäkunnassaan joka kesä ja poimii sieltä myös hillat kotiinsa. Paloniemi kertoo valmistautuneensa jo hillojen kypsymiseen.

- Jängät on hyvin kierrelty ja tutustuttu paikkoihin, joten tiedetään mihin sitten ampaistaan. Että kyllä se kiima nousee, naurahtaa Paloniemi.

Paloniemelle Ranuan suot ovat tuttuja, koska isä on kierrättänyt poikaansa niillä heti alusta lähtien.

- Sitähän on synnytty käytännössä tuonne suon laitaan ja kävely on opeteltu siellä.

Kesäloman aikana Paloniemi kerää hilloja lähinnä omaan käyttöön.

- En poimi varsinaisesti myyntiin, mutta jonkun verran viedään sitten kavereille. Riippuu siitä, että miten niitä löytyy.

Hillakuume tai ranualaisittain hillakiima nousee heti kun hillat alkavat kypsyä. Yleensä paikkoja ei mainosteta, vaan ne pdietään visusti omana tietonaan. Tero Paloniemellä on toinen tapa suojata hillojaan.

- Minä poimin siellä karhunpesän takana meidän suolla. Siellähän niitä on.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 7.7. kello 23 saakka.

Lue myös:

Hillamarkkinat tulevat taas - 1970-luvulla alkunsa saanut kesätapahtuma kokoaa yhteen entiset ja nykyiset ranualaiset

Hillan siemenestä löydettiin lupaava yhdiste sairaalabakteereja vastaan