Mökkipaikkakuntien pienten kyläkauppojen määrä on laskenut viime vuosikymmenien aikana rajusti. 1980-luvulla niitä oli vielä noin kolme tuhatta, nyt enää noin kaksi sataa.

Parhaimmillaan kyläkauppa palvelee kuitenkin läpi vuoden ja myös vakituisia asukkaita.

Yksi tällaisista on Alvettulan kyläkauppa Hämeenlinnan Hauholla. Sitä hoitaa nyt Jasu Kuutti, joka on kauppaa pitkään pyörittäneen Marianne Niirasen poika. Nuorta miestä ei arveluttanut ryhtyä kyläkauppiaaksi.

Menestyvä kyläkauppa vaatii kuitenkin paljon työtä ja uudistumisen halua. Tuleen ei kannata jäädä makaamaan, korostaa Kuutti.

Työvoimapula on kyläkaupalle arkea

Kauppaa ja ravintola-alaa on viime vuosina vaivannut työvoimapula. Ilmiö on ollut kyläkaupalle tuttu jo vuosia ennen koronaa.

- Meidän on aina ollut vaikeaa saada työvoimaa. Olemme vähän syrjäseudulla, ja täällä on huonot liikenneyhteydet. Autoa tarvitaan ja nyt bensan hinnat ovat nousseet, tuskailee nuori yrittäjä.

Työvoimapulaa kompensoidaan tekemällä itse pitkää päivää, ja töissä ollaan aina, tiivistää Kuutti.

Palveluyrityksille tehdyssä kyselyssä puolet vastaajista sanoi, ettei työnhakijoita yksinkertaisesti ole. Saman verran vastaajia koki, ettei työnhakijoiden osaaminen vastaa yrityksen tarpeita.

Tällä hetkellä Alvettulan kyläkaupalla menee hyvin, ja Kuutilla on huimia visioita tulevaisuudesta.

- Minulla on aina ollut kunnianhimoa, ja koska haluan kehittää toimintaa, niin näen että tästä voisi tulla Tuurin kyläkaupan kaltainen juttu täällä Alvettulan suunnassa.

Alvettulan Kyläkauppa on rakennettu vuonna 1946, jolloin se tunnettiin Alvettulan Talouskauppana. Nykyisin kauppa toimii myös kylän keskuksena, ja yksi kaupan nurkkaus onkin nimetty Alvettulan Olohuoneeksi.