Jo lähes 7000 ukrainalaista 7-16-vuotiasta on paennut sotaa Suomeen. Syksyllä moni heistä aloittaa koulun, minkä vuoksi kunnat varautuvat kasvaviin oppilasmääriin.

Yle kysyi kesäkuussa Helsingin, Vantaan, Espoon, Turun ja Tampereen kaupungeilta, kuinka niiden kouluissa valmistaudutaan opettamaan ukrainalaislapsia. Kaupungit valittiin alueilta, joiden kouluissa oli jo kevätlukukaudella kymmeniä Ukrainasta saapuneita oppilaita.

Kaupunkien mukaan varautuminen on vaikeaa, koska moni ilmoittautuu kouluun vasta elokuussa. Esimerkiksi Helsingissä on arvioitu, että syksyllä ukrainalaisia lapsia ja nuoria voi olla 400-1000. Tällä hetkellä Turku varautuu 100-150 ukrainalaiseen oppilaaseen, mutta oppilasmäärä voi kasvaa tätäkin suuremmaksi.

- Saattaa olla niinkin, että koulun alkaessa joku tulee vielä reppu selässä kolkuttelemaan koulun ovea, sanoo Helsingin Vuoniityn peruskoulun rehtori Irina Pellikka.

Ukrainalaiset lapset aloittavat koulunkäynnin yleensä valmistavassa opetuksessa, jossa opetellaan suomen kieltä ja tutustutaan suomalaiseen kouluun.

Kouluihin onkin kiireen vilkkaa lisätty uusia valmistavan opetuksen ryhmiä. Esimerkiksi Vantaalle on perustettu 13 uutta valmistavan opetuksen ryhmää aiempien 27 ryhmän lisäksi, ja määrää on alustavasti varauduttu kasvattamaan syksyllä.

Kouluihin on palkattu uusia opettajia ja etsitty uusia opetustiloja. Ammattitaitoisesta henkilökunnasta on kova kilpailu, koska kaikki kaupungit rekrytoivat yhtä aikaa. Toistaiseksi päteviä opettajia on löytynyt, mutta jos valmistavan opetuksen ryhmiä tarvitsee perustaa huomattavasti lisää, voi henkilökuntaa olla vaikea saada.

Myös Vuoniityn peruskouluun perustettiin jo keväällä toinen valmistavan opetuksen ryhmä, kun Ukrainasta tuli kouluun lisää oppilaita. Aluksi ryhmää opetti eläkkeeltä töihin palannut opettaja, mutta syksylle kouluun on rekrytoinut hänen tilalleen uuden henkilön.

- Mietimme myös sitä, mihin luokille lähdemme integroimaan näitä oppilaita, kun he osaavat suomen kieltä jo vähän enemmän. Siten he saavat myös kotitalouden asioita opiskeltua ja oltua musiikin tunneilla, rehtori Pellikka kertoo.

Noin 30-40 prosenttia sotaa pakenevista on lapsia tai nuoria

Sisäministeriön mukaan Suomeen voi saapua jopa 40 000-80 000 ukrainalaista tämän vuoden aikana.

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Snellman arvioi alarajan ylittyvän, jos Ukrainasta saapuvien pakolaisten määrä pysyy suunnilleen samana kuin tähän mennessä. Tähän mennessä tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa on hakenut lähes 30 000 ukrainalaista.

- Lapsia ja nuoria on noin 30-40 prosenttia. Osa heistä on ilman huoltajaa, tyypillisesti jonkun sukulaisen kanssa. Ylipäätään suuri osa meille järjestelmään tulleista on naisia ja lapsia.

Snellman korostaa, että epävarmassa tilanteessa on vaikea sanoa, kuinka paljon ukrainalaisia lapsia ja nuoria on Suomessa koulujen alkaessa. Jo tähän mennessä saapuneiden alaikäisten määrää hän pitää kuitenkin hyvin huomattavana.

Kotikuntaoikeus tekisi ukrainalaislapsista oppivelvollisia

Ukrainalaiset lapset ja nuoret eivät ole oppivelvollisia, mutta heillä on samanlainen oikeus perusopetukseen kuin muillakin Suomessa asuvilla. Silti vain alle puolet Suomeen saapuneista ukrainalaisista lapsista ja nuorista kävi koulua kevätlukukaudella.

- Moni ukrainalainen perhe on ajatellut ja toivonut, että he palaavat aika nopeasti takaisin Ukrainaan. Se on varmasti yksi syy. Sitten toinen on se, että Ukrainan opetusministeriö tarjoaa etäopetusta, ja moni on osallistunut siihen, sanoo opetusneuvos Laura Francke Opetushallituksesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus suosittelevat vahvasti suomalaiseen opetukseen osallistumista.

Hallituksessa on myös keskusteltu, että Ukrainasta sotaa paenneille voitaisiin antaa tavanomaista aiemmin kotikuntaoikeus, mikä tekisi lapsista oppivelvollisia ja velvoittaisi heidät koulunkäyntiin. Esimerkiksi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on kertonut kannattavansa, että ukrainalaiset saavat nopeasti kuntalaisten oikeudet.

Kotikunnan myöntämisestä julkaistiin viime torstaina poikkihallinnollinen selvitys, jonka pohjalta hallitus päättää asiasta.

Opetusneuvos Laura Francken mukaan kotikuntaoikeudesta päättäminen edellyttää pohdintaa siitä, halutaanko lapsilla ja nuorilla säilyttää mahdollisuus Ukrainan etäopetukseen. Nyt perheet saavat itse valita, mihin maahan lapsi käy koulua. Lähiopetuksessa on kuitenkin kiistatta hyötyjä.

- Jokaiselle lapselle on hyväksi, että saa olla omanikäisten kanssa ja saa siitä yhteisöllisyyttä. Koulu on paljon muutakin kuin vain se oppiminen, Francke toteaa.

Lue lisää:

Aamuisin he näyttävät toisilleen sydämiä: kaksi nuorta naista opettaa ulkomaille paenneita lapsia etäyhteydellä piilopaikoistaan Ukrainasta

Kaikilla on oma pulpetti, ja ruokaa saa ottaa itse - ukrainalaisnuori listaa, miten opiskelu suomalaisessa yläkoulussa eroaa kotimaasta

Ukrainalaispakolaisten elannossa ja asumisessa yllättäviä vaikeuksia - näin Suomi yrittää ratkaista ne