Mikkeliläisessä Satama Cafe & Bistrossa on täysi tohina päällä, vaikka kesäkahvilan luukut avautuivat vasta pari minuuttia sitten. Kesätyöntekijät suihkivat edestakaisin pienessä keittiössä, jonka kuumuutta viilennin yrittää helpottaa.

Joka puolella on lappuja, joissa muistutetaan, että pöydät pitää pyyhkiä, pakastin pitää kiinni ja roskikset tyhjentää. Muistilaput eivät kuitenkaan riitä siihen, että työt hoidetaan kunnolla.

Siihen tarvitaan sitoutumista ja työn merkitykselliseksi kokemista.

- Vuosi vuodelta on vaikeampaa saada nuoret ymmärtämään, että jos roskikset pitää tyhjentää joka päivä, se todella pitää tehdä joka päivä. Tai, että kännykkää ei voi pitää mukana palveluammatissa, yrittäjä Paavo Koistinen sanoo.

Viime talven aikana Koistinen pohti, miten ehkä ensi kertaa työelämään tuleville nuorille saisi kerrottua aiempaa paremmin, mitä töissä oleminen tarkoittaa.

Häntä otti myös päähän se, että joka tuutissa kuulutetaan, kuinka ankeaa ravintola-alalla on.

Näiden kahden ajatuksen siivittämänä Koistinen päätti kokeilla jotakin erilaista: tänä vuonna kesä aloitettaisiin ammattilaisen vetämällä työnohjauksella.

- Olen itse jo niin vanha stara, että on sukupolvien välistä kuilua ja kielikuvat ovat minulla ja nuorilla erilaisia. Ulkopuolisen kertomana viesti ehkä menee paremmin perille, Koistinen sanoo.

Työnohjauksessa kaivettiin persoonat esiin

Työnohjaus ei ole ravintola-alalla ylipäätään arkipäivää, saati, että kausityöntekijöille järjestettäisiin moista. Matkailu- ja Ravintolapalvelut Maran työmarkkinajohtaja Olli Varmo pitää ideaa hyvänä ja uskoo sen vaikuttavan asiakaspalveluunkin.

Paavo Koistisen pulma nuorten työhön sitouttamisesta on Varmon mukaan kausityössä tuttu keskustelun aihe.

- Joka kesä puhutaan siitä, miten osa nuorista ei ymmärrä, miten töissä pitäisi olla. En kuitenkaan näe, että se olisi lisääntynyt. Ala työllistää kesäisin tuhansia kausityöntekijöitä ja valtaosa näistä työsuhteista sujuu ilman mitään ongelmia, Varmo sanoo.

Satama Cafe & Bistron työntekijät kokoontuivat kesäkuun alussa yhteen työnohjaaja, psykologi Sari Kujanpään ohjaamana. Tilaisuuden aluksi jokaisen piti valita mieleisensä tuoli, joka kuvastaa omaa persoonaa ja vahvuuksia ja perustella valintaansa.

- Lähdin rakentamaan päivää sen pohjalle, keitä olemme ihmisinä. He eivät tunteneet toisiaan kovin hyvin siinä vaiheessa. Ajattelin, että täytyy löytää persoona, jonka kanssa teet kesän töitä, Kujanpää kertoo.

Tarralapuille kirjoitettiin nimettömästi ajatuksia siitä, mikä on kunkin perustehtävä ja kysyttiin mieltä askarruttavia asioita. Niitä olivat esimerkiksi,miten työtunnit merkataan, miten saan työvaatteeni, mistä tiedän milloin työvuoroni on ja mikä työnjakomme on.

- Esihenkilö sai näin tiedon epäselvistä asioista, eikä nuorten tarvitse koko kesää arvella, mitenkähän tämä juttu nyt meni, Kujanpää sanoo.

Samalla mallinnettiin taitoa kysyä suoraan vaikeista tai epäselvistä asioista. Lopuksi sovittiin yhdessä työpaikan pelisäännöt.

.

"Tökeröä arvostella nuoria"

Nyt satamassa on paiskittu töitä yhdessä kuukausi. 19-vuotias Maija Putkonen myy asiakkaille kahvia ja pullaa. 16-vuotias Tiia Vuorilahti pyörittelee viereisessä kioskissa jäätelöpalloja.

Molemmat uskovat, että yhteishenki on työnohjauksen ansiosta parempi kuin se olisi ollut ilman sitä.

- Olen ollut jo niin monta kesää töissä, että se on rutiininomaista ja tiedän, miten töissä ollaan. Mutta tilaisuudesta tuli heti avoimempi ilmapiiri ja pääsi heti ihmisen pintaa syvemmälle, Maija Putkonen sanoo.

Vuorilahden mielestä parasta antia oli tavata työkaverit etukäteen.

Kumpikin ihmettelee keskustelua siitä, etteivät nuoret tietäisi mitä töissä oleminen tarkoittaa. Vuorilahti uskoo, että työnantajat ovat ennakkoluuloisia.

- Minusta töissä oleminen tarkoittaa sitä, että tehdään mitä on käsketty tekemään ja pidetään kiinni pelisäännöistä. Ensimmäisessä työpaikassani viime kesänä eka viikko oli vaikea, kun en vielä tiennyt, miten jutut tehdään, Vuorilahti sanoo.

Putkosen mielestä nuorten arvostelu on suorastaa tökeröä. Toisaalta hän ymmärtää, että on nuoren omasta luonteesta kiinni, miten kovasti haluaa näyttää olevansa luottamuksen arvoinen.

- Ekoilla työpaikoilla on iso merkitys sille, millainen käsitys työnteosta muodostuu. Ne ohjaavat paljon ajattelua siitä, miten työ pitää tehdä.

Pelkkä työnohjaus ei riitä perehdytykseen

Kausityössä työhön perehdytys keskittyy tavallisesti eri työvaiheiden ja työhön liittyvien laitteiden läpikäymiseen. Tavallisesti, mitä isompi työnantaja on kyseessä, sen varmemmin perehdytykseen on luotu tarkka prosessi.

SAK:n Kesäduunari-infoon on kuitenkin tullut tänäkin kesänä runsaasti puheluita, joissa nuoret kysyvät, mitä tehdä, kun perehdytys on jäänyt puolitiehen tai sitä ei ole ollut lainkaan.

Pahimmillaan nämä tilanteet ovat johtaneet työtapaturmiin, kesäduunarineuvoja Hanna-Marilla Zidan sanoo.

Työnantajalla on lain määräämä velvollisuus perehdyttää työntekijä työhön. Zidan pitää psykologin ottamista mukaan perehdytykseen ihan hyvänä asiana, mutta se ei voi olla ainoa keino perehdyttää työhön.

- Nykyään puhutaan paljon henkisestä kuormituksesta ja jaksamisesta. Siihen työpsykologi varmaan voi antaa keinoja, mutta mitä tulee itse työntekoon ja turvallisuuteen, niin psykologi ei ole paras keino perehdyttämiseen.

Satama Cafe & Bistrossa varsinaiset työvaiheet opeteltiin kokeneemman työntekijän kanssa ensimmäisessä työvuorossa.

Yrittäjä Paavo Koistinen on tyytyväinen ratkaisuunsa aloittaa kesä työnohjauksella. Kun pelisäännöt on sovittu kesän alussa yhdessä saman pöydän ääressä, niiden noudattamiseen on helpompi vedota pitkin kesää.

Hän aikoo toistaa käytännön ensi kesänäkin.

- En näe mitään syytä miksi ei. Tämä oli hyvä juttu.