Helsingin poliisi poisti tehovalvontajakson aikana Piritorina tunnetun Sörnäisten metroaseman ympäristöstä yli 1 000 henkilöä. Kävimme katsomassa" /> Helsingin poliisi poisti tehovalvontajakson aikana Piritorina tunnetun Sörnäisten metroaseman ympäristöstä yli 1 000 henkilöä. Kävimme katsomassa" />

YLE


30-vuotias Maria Angelica käyttää usein sanaa kaunis.

- Hyvää kuuluu, ei mitään erikoisempaa, kaikki on hyvin. On tosi kaunis päivä muutenkin, hän sanoo.

Maria Angelica nappaa Diakonissalaitoksen työntekijältä puhtaan ruiskun Vaasanpuistikossa eli Piritorina tunnetulla aukiolla.

Metroaseman rakennustyömaan takia torilla on ahdasta. S-marketin ja rakennustyömaan väliin kerääntyy porukoita seisoskelemaan ja istuskelemaan, kunnes he valuvat taas sivukaduille.

Poliisiautot seisovat kadun varressa, yksi tulee myös torille.

Poliisi teki toukokuussa kolme viikkoa kestävän tehovalvonnan, jonka aikana se poisti Sörnäisten metroaseman ympäristöstä yli 1 000 henkilöä ja kirjasi kymmeniä huumausaineen käyttörikoksia ja huumausainerikoksia.

Poliisin kyselyn mukaan tehovalvonnan jälkeen alueen asukkaat ovat kokeneet ympäristön turvallisemmaksi.

Kävimme katsomassa, miltä alueella näyttää nyt, kun tehovalvonnasta on kulunut muutama viikko.

Ihmisiä Vaasanpuistikon S-Marketin edessä.
Ainakin vielä vuoden kestävä Sörnäisten metroaseman rakennustyömaa tekee kulkuväylästä ahtaan. Aalto Puutio / Yle
Jalat, joissa on haavoja ja ruhjeita.
Sörnäisten alueella liikkuu paljon pitkään päihteitä käyttäneitä ihmisiä. Avoin huumekauppa ja häiriöt ovat saaneet asukkaat vihaisiksi.Aalto Puutio / Yle
Kivetyksellä lojuu tyhjäksi syöty proteiinivanukaspurkki, verinen sidetaitos, käytetty neula ja nuuskaa.
Neuloja ja sidetaitoksia löytyy Piritorilta ja lähikaduilta paljon.Aalto Puutio / Yle

Käyttövälineitä itselleen hakenut Maria Angelica pitää metroaseman remonttityömaata isompana rauhoittavana tekijänä kuin tehoratsiaa.

- Täällä on paljon rauhallisempaa, kun on remontti käynnissä. Mitään mellakkaa ei ole nyt, hän sanoo.

Kolmekymppinen Maria Angelica on ollut koditon viisi vuotta. Hän yöpyy Vantaalla asumisyksikössä Koisonrannalla.

- Se on sellainen asumisyksikkö, mikä pelasti minun hengen. Siellä saa yöpyä, sieltä saa aamupalan, päivän ruuan ja iltapalan.

Se on tosi kaunis paikka, hän kertoo.

- Mieheni kuoli Riihimäen vankilassa kaksi ja puoli vuotta sitten. En pysty asumaan vielä yksin, olen sen verran masentunut.

Hän haluaisi oman kodin sitten, kun voi paremmin.

- Sitten kun minulla ei ole enää surua, että kukaan ei olekaan tulossa kotiin.

Henkilö seisoo lähikuvassa Vaasanpuistikossa.
Ensimmäistä kertaa Lauri yritti lopettaa huumeiden käytön 16-vuotiaana. Subutexin fyysiset vierotusoireet kestävät kuukauden, psyykkiset kaksi kuukautta, hän sanoo.Aalto Puutio / Yle

Lauri: "Kaikki tapahtuu kuten ennenkin"

28-vuotias Lauri heräsi aamulla Imatralta. Hän oli nukahtanut junaan ja ajanut ohi kotikaupunkinsa Lahden.

Hänen mukaansa tunnelma on muuttunut Kurvissa poliisin tehovalvonnan jälkeen: ihmisistä on tullut vainoharhaisia.

- Ei sillä ole merkitystä, ovatko poliisit täällä. Ihmiset menevät sata metriä toiseen suuntaan ja kaikki tapahtuu kuten ennenkin, Lauri sanoo.

Hänen mukaansa aineita myydään Piritorilla, mutta kulmilla ei liiku isoja tekijöitä.

- Nämä ovat nappikauppiaita. He ovat itsekin käyttäjiä, jotka rahoittavat omaa käyttöään, Lauri sanoo.

Poliisi kurkottaa jotain poliisiautosta. Huppupäinen siviili seisoo vieressä.
Poliisi partioi yhä tiiviisti Vaasanpuistikossa. Poliisin kyselyn mukaan lähistön asukkaat kokivat ympäristön rauhoittuneen tehovalvonnan myötä. Aalto Puutio / Yle

Vihreissä vessoissa otetaan annoksia.

- Tässähän kulkee lapsia ja perheitä. Päiväkotikin on tuossa kulman takana, ja kaikki vihreään vessaan menevät kulkevat sen ohi, hän sanoo.

Jos olisi paikka, minne mennä ottamaan annos, Laurin mukaan ympäristö siistiytyisi ja ulkopuolisillakin olisi turvallisempaa.

- Valtio lupasi käyttöhuoneet, mutta niitä ei ikinä tullut, hän sanoo. _**


Lauria vähän hymyilyttää, kun hän miettii sitä, että poliitikot kiistelevät nyt käyttöhuoneista.

Helsinki on jo pari vuotta sitten pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä erillislakia, joka sallisi huumeiden käyttöhuoneiden kokeilun kaupungissa.

- En tiedä kumpi on ikävämpää: käyttöhuoneet vai se, että jengi tykittää itseään poliisiauton edessä ja poliisia ei kiinnosta.

Lauri toivoisi, että rauhoittavia lääkkeitä saisi helpommin laillisesti.

- Romanialaiset tulivat tänne ja toivat mukanaan heidän kopiolääkkeensä, jotka muistuttavat rauhoittavaa, hän kertoo.

Rikoskomisario Jari Nikonen Helsingin huumepoliisista sanoo, että välillä käyttäjiltä tulee epäilyksiä Itä-Euroopan maista tulevista aineista. Niitä on lähetetty rikoslaboratorioihin tutkittavaksi.

- Näyttöä siitä, että ne sisältäisivät jotakin muuta kuin pakkauksessa lukee, ei kuitenkaan ole, rikoskomisario sanoo.

Henkilö polttaa tupakkaa ja avaa limsapulloa aurinkolasit päässä Vaasanpuistikossa.
Henry ei usko, että päihteidenkäyttäjät pahastuisivat, jos heille osoitettaisiin jokin syrjäisempi puisto, jossa he saisivat olla rauhassa. Aalto Puutio / Yle

Henry: "Tämä häiritsee ihmisiä, kun he ryntäävät töihin"

Henry käy muutaman kerran viikossa Piritorilla.

Hänellä on asunto, mutta se on sen verran kaukana, että siellä on yksinäistä. Henry kertoo asuneensa myös Tukholmassa 30 vuotta.

- Masennuin siellä mummojen keskellä, kaverini ovat Helsingissä, Henry sanoo.

Hänellä on idea Vaasanpuistikon rauhoittamiseksi.

- Kyllä minä ymmärrän, että tämä häiritsee ihmisiä, kun heillä on lapsia ja he ryntäävät töihin.

Henryn mielestä päihteiden käyttäjille voisi olla joku syrjäisempi paikka, vaikka joku hylätty puisto, jossa he saisivat olla rauhassa.

- Pyysin itseni katkolle, kun olin festannut vähän liikaa. Minulle sanottiin, että jatkuvalla syötöllä ei voi päästä.

Hän sanoo pyytäneensä kymmenen vuoden aikana yhden kerran aiemmin itselleen apua.

Moni pyytää jalkautuvilta työntekijöiltä vettä. On kuuma. Näille ihmisille helle on vaarallista nestehukan vuoksi.

Piritorin kulmalla, portailla Vaasankadulla, istuu nuori nainen, joka äsken oli torilla. Puheesta ei saa enää selvää, silmät harittavat.

Maahanmuuttajataustainen asunnoton nuori mies kertoo, ettei tykkää elämästään eikä Hietaniemen asuntolasta, jossa joutuu yöpymään. Siellä on rauhatonta.

- Ihmiset narkkaavat siellä, hän sanoo.

Mattias Isaksson puhuu toiselle henkilölle ja puristaa tätä olasta ystävällisesti.
Iloinen jälleenäkeminen. Piritorilla kohtaavat kokemustyöntekijä ja tuttu nainen monen kymmenen vuoden takaa. Aalto Puutio / Yle

Isoäiti: "En halunnut olla mummo, joka narkkaa"

Vaasanaukiolle pölähtää puhelias pitkätukkainen nainen.

Diakonissalaitoksen jalkautuvan työn mukana liikkuva kokemustyöntekijä, Mattias Isaksson, saa lämpimän halauksen.

He tuntevat toisensa vuosikymmenten takaa.

- Mattiaksella oli silloinkin aina paksut mustat pokat, nainen nauraa.

Pian 50-vuotiaan naisen rankka elämä näkyy kasvoilta, vaikka ilme on iloinen. Hän ei halua nimeään juttuun, koska ei kuulemma käy enää juuri koskaan Piritorilla.

Hän lopetti huumeiden käytön vuosia sitten, kun hän sai lapsenlapsen ja pääsi vankilasta.

- En halunnut olla mummo, joka narkkaa, hän nauraa.

Ihminen kävelee toisen tukemana Vaasanpuistikon laitaa.
Diakonissalaitoksen vertaistyöntekijä lähti saattaamaan huonossa kunnossa ollutta nuorta miestä pois auringon porotuksesta. Lähellä ei ole mitään sisätilaa, jonne voisi mennä lepäämään. Koronan takia monet paikat menivät kiinni tai muuttuivat etäpalveluiksi.Aalto Puutio / Yle
Diakonissalaitoksen työntekijä Vaasanpuistikossa.
"Repuissamme vettä, käyttövälineitä ja kannattava tietokone, jos jonkun kadulla asuvan täytyy saada vaikkapa toimeentulotukihakemus lähetettyä", Diakonissalaitoksen projektityöntekijä Jenny Kaasinen-Wickman kertoo.Aalto Puutio / Yle

Asunnottomuus kestää pidempään ja kaduilla on entistä enemmän nuoria, sanoo Diakonissalaitoksen Tukialus-projektin työntekijä Jenny Kaasinen-Wickman.

- Meidän ihmiset ovat hyvin väsyneitä psyykkisesti ja fyysisesti.

Viisi vuotta näitä ihmisiä joka työpäivä tavanneena hän on sitä mieltä, että he eivät käyttäisi päihteitä, jos ei olisi pakko.

- Nämä ihmiset käyttävät päihteitä suojatakseen itseään, joko traumoilta tai elämältä, Kaasinen-Wikman sanoo.

Asunnottomille ja päihteiden käyttäjille pitäisi saada lisää matalan kynnyksen palveluita, paikkoja, jossa he voisivat viettää aikaa ja saada apua.

- Me tarvitsisimme myös käyttöhuoneet mahdollistavan poikkeuslain, Kaasinen-Wikman toteaa.

- Jos joudut yöpymään vihreässä vessassa, niin päihteiden käyttö on siinä vaiheessa selviytymiskeino, ei siistiä tai makeeta, hän sanoo.

Hänen mukaansa suonensisäisiä huumeita käyttävät eivät haluaisi käyttää vihreitä vessoja. Se on sitä paitsi terveysriski.

- Meidän ihmisillä on myös ihmisarvo, Kaasinen-Wikman sanoo.

Lue myös:

Helsingin poliisi poisti Kallion alueelta kaikkiaan 1 166 henkilöä tehovalvontajakson aikana - 123 etsintäkuulututettua tavoitettiin

Asukkaat huolestuneita Kallion häiriöistä, poliisi lisää valvontaa palautteen perusteella

mardi 5 juillet 2022 10:08:00 Categories: YLE päihteet

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.