Kun Suomi yrittää pysäyttää EM-kisoissa Saksan, Espanjan ja Tanskan maailmanluokan hyökkääjiä, kuten naisten jalkapallon ennätyssummalla Wolsburgista Chelseaan siirtynyttä Pernille Harderia, on Helmareiden tähtipuolustaja Natalia Kuikka suuressa roolissa.
Ja kun Kuikka astelee Milton Keynesin stadionille takuuvarmasti Helmarien avauskokoonpanon keskuspuolustajana, löytyy iholta tatuointi, joka muistuttaa Kemistä.
Seuratasolla 26-vuotias Kuikka on vasta kolmas suomalainen naispelaaja Yhdysvaltain ammattilaisliigoissa Anne Mäkisen ja Laura Österberg Kalmarin jälkeen.
Kemistä, jota kuvaillaan kaupungin omilla sivuilla peräpohjalaiseksi, periksiantamattomaksi ja vähän hulluksi, on pitkä matka ponnistaa Yhdysvaltain länsirannikolle Portlandiin.
Jo ennen varsinaista ammattilaisuraansa Kuikka juhli Yhdysvalloissa yliopistomestaruutta. Vaikka Kuikka lähti parikymppisenä rapakon taakse Florida Staten yliopistoon, ei hän ole unohtanut kotiaan.
Vanhemmat, äiti Heli Kuikka ja isä Hannu Suhonen, kertoivat yllätyksestään, kun tytär paljasti ottaneensa tatuoinnin, josta löytyvät Kemin koordinaatit.
Vanhemmat ovat kotoisin Pohjois-Karjalan Lieksasta, mutta tyttäret Natalia ja Larissa syntyivät Kemissä, jossa jalkapallolla oli iso rooli.
Onhan Kemistä ponnistanut maajoukkueeseenkin asti useita puolustuksen viimeisiä lukkoja, kuten nykyinen Palloliiton urheilutoimenjohtaja Hannu Tihinen, Juha Pasoja ja maalivahti Anssi Jaakkola. Tosin Tihinen on kotoisin Keminmaasta, mutta kasvattajaseura on Kemin Palloseura.
Natalia Kuikan jalkapalloinnostus alkoi jo muutaman vuoden iässä kodin olohuoneessa.
- En ole oikein varma, mistä se sytty tuli, mutta se oli tauotonta mäiskettä pallon kanssa. Potki pelkästään oikealla jalalla, ja taulut tulivat alas seiniltä. Lopulta ajattelimme, ettei laiteta niitä ollenkaan. Emäntä vähän kielsi heittämästä pois, kertoilee isä Hannu.
- Sanoin sitten, että saat potkia, kun potkit sillä toisella jalalla, jolla et ole potkinut. Siinä on se historia, miksi hän on molempijalkainen.
Kuikka pystyykin pelaamaan puolustuslinjassa roolissa kuin roolissa, nuorempana hän pelasi keskikentällä. Portlandissa hänet nähdään useimmiten laitapakkina, mutta maajoukkueessa kokeneen Anna Westerlundin vierellä vasempana topparina. Pelinavaaminen onnistuu molemmilla jaloilla.
Natalia ja Larissa aloittivat jalkapalloilun Kemin Innossa, joka myöhemmin yhdistyi Visan Pallon kanssa Merilappi Unitediksi.
- Sanoimme kotona aina, että niin pitkään kuin haluat ja se tuntuu mukavalle, saat tehdä sitä. Intoa on riittänyt. Me olemme sopineet, että kotona ruokahuolto ja pyykkihuolto pelaavat. Täysillä olemme koko perhe olleet mukana, sanoo Heli Kuikka.
Perhe tosiaan paiski hommia niin Natalian joukkueessa kuin koko seurankin toiminnassa. Siinä vaiheessa elämä olikin sitten "täyttä jalkapalloa". Se oli antoisaa aikaa, huomauttaa Hannu Suhonen, mutta kertoo nostavansa hattua jokaiselle, joka vastaavia puuhia jaksaa tehdä.
Hannu-isä valmensi tyttärensä joukkuetta, mutta kertoo haastattelussa, että oli esimerkiksi työkiireidensä takia enemmänkin itseoppinut koutsi. Käsissä oli erityisen lahjakas ikäluokka.
- Joukkue oli C-juniori-iässä, kun hokasin, että nämä likathan ovat hyviä. Nyt pitää saada joku, joka hallitsee valmentamisen paremmin.
Sen jälkeen joukkueen valmentajana aloitti Palloliiton kursseja käynyt Mika Berg, joka toi Suhosen mielestä toimintaan ammattimaisuutta ja systemaattisuutta.
Berg kertoo kuitenkin kiinnittäneensä huomiota Natalia Kuikkaan jo aiemmin.
- Kun täällä Kemissä oli joku turnaus, niin silloin katsoin jo, että siellä menee polvenkorkuinen tyttö pallon kanssa, pujottelee ja tekee maaleja. Silloin sanoin, että tuosta tulee kuuluisa jalkapalloilija.
Vanhemmat ja valmentaja Berg kertovat, että Natalian kehityksen taustalla huippufutariksi on sattumia sekä otollinen ympäristö.
- Kauhea innostus ensinnäkin. Kun hän meni 1.-3. luokille Syväkankaan kouluun, siellä oli muun muassa Joona Veteli, joka pelaa nyt KuPSissa. Siellä oli viidestä kymmeneen jätkää, jotka olivat ihan mielettömän hyviä. Jos menin ohi välitunnilla, niin siellä jätkät pelasivat kurakossa, ja yksi likka oli siellä seassa, naureskelee Hannu-isä.
- Kun "Natu" on johonkin mennyt, siellä on aina ollut jalkapallo syöttinä. Ympäristö on ollut hyvä.
Kuikan juniorivuosina Kemistä löytyi Junkohalli. Aluksi siinä oli sorapohja, sittemmin saatiin tekonurmi. Sisällä kuplahallissa oli yhtä kylmä kuin ulkona, mutta olipahan paikka, jossa harjoitella talvella.
- Vaati melkoista sissiä ja kipukynnystä. Pallot olivat kovia koppuroita. Totta kai loukkaantumisriskit kasvoivat ja sitä mietittiinkin, onko pakkasessa järkeä treenata vai pitäisikö siirtyä johonkin koulun saleihin. Mutta ei nekään ole mahdollisia tavoitteelliselle joukkueelle. Aika kovia ne talven harjoittelut olivat, muistelee valmentaja Berg.
Sanotaanhan kaupungin sivuillakin, että Kemissä tuulee aina, mutta tuulen ansioista kemiläisistä on tullut erityisen sisukas kansa. "Kemissä luovuus on taitoa seilata vastatuuleen ja omaan suuntaan."
- Joka kerta, kun likat lähtivät harjoituksiin, sanoivat, että "äiti sauna pitää olla lämmin", hymähtää Heli-äiti.
Nyt Kuikka valmistautuu toista kertaa jalkapallon EM-kisoihin. Hän oli mukana jo 2013 Ruotsin EM-kisoissa, vain 17-vuotiaana. Mutta vielä samana vuonna koko ura oli vaakalaudalla.
Kuikka pelasi parissakin nuorten ikäkausimaajoukkueessa, oli kantava voima Merilappi Unitedin B-nuorissa ja aikuisten joukkueessa, joka nousi kauden päätteeksi pääsarjaan. Lisäksi tuli yllättävä aikuisten EM-kisareissu. Se oli liikaa.
Kuikka kertoi uupumuksestaan Helsingin Sanomissa syksyllä 2020. Hän muisteli olleensa niin väsynyt, ettei halunnut mennä treenaamaan.
- Joka pelin jälkeen vain itkin, kun ei ollut mitään kropassa enää. Hyvä, kun jaksoin kävellä kentältä pois, Kuikka sanoi HS:n jutussa.
Kemistä matkustamista peleihin ja maajoukkueleireille kertyi tolkuttomasti. Syksyllä 2013 isä huomasi, että jotain täytyy tehdä tai Nataliasta tulee "hermoraunio".
Sitten tuli seuraava maajoukkuekutsu. Vanhemmat ajattelivat, etteivät he pysty olemaan riittävästi avuksi - olisi hyvä lähteä maajoukkueen mukaan ja puhua siellä asiantuntevien ihmisten kanssa. Kuikka menikin leirille ja sai apua kuntoutumiseen muun muassa joukkueen lääkäriltä Pippa Laukalta.
Myös nuorten maajoukkueissa Kuikkaa valmentanut Marianne Miettinen muistaa vaikeudet.
- Olimme paljon yhteyksissä. Kun hän oli naisten mukana, hän ei ollut juuri lainkaan nuorten mukana, jotta kuormitusta ei tulisi liikaa. Vedimme jarrua ja sovimme, että häntä ei kutsuta leireille, Miettinen kertasi Yle Urheilun jutussa loppuvuodesta 2020.
Tilanne ei kääntynyt parempaan suuntaan välittömästi.
- Siinä kohtaa näytti kyllä siltä, että taisi olla tässä tämä ura, sanoo isä Hannu vakavana.
- Ja kun hän ei sano "ei". Jos joku kysyy, lähdetkö tyttöjen kanssa pelaamaan, "joo lähden". Lähdetkö sinne? "Joo lähden". Kunnianhimo ja se, että hän tykkäsi jalkapallosta niin paljon, niin hän suostui kaikkeen, eikä osannut laittaa rajoja. Sitten tuli stoppi kerralla, äiti Heli jatkaa.
Mutta lopulta lepo auttoi. Keväällä lumien sulaessa into taas löytyi, muistavat vanhemmat. Sitä ennen Natalia oli keskittynyt kouluun ja ottanut etäisyyttä futikseen.
- Aika paljon vanhemmat olivat huolissaan. Palautumisen jälkeen tiesin, että haluan jatkaa. Kun pystyin taas pelata, vanhemmat vetivät minulle rajat. He sanoivat, mitä pelejä voin pelata ja mitä en, Kuikka kertoi Helsingin Sanomien jutussa.
Vuonna 2014 Kuikka oli mukana alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa, mutta lopullinen lähtölaukaus kohti nykyistä tähteyttä otettiin seuraavana vuonna. Kuikka lähti Florida Staten yliopistoon, jonne hän sai täyden urheilijastipendin.
Floridassa opiskeli jo vuotta vanhempi Emma Koivisto, joka edustaa myös Helmareita nyt EM-kisoissa.
- Siinä kohtaa näki ja tiesi, että hän pistää kaikkensa siihen hommaan. Se Florida oli hyvä valinta. Kun aletaan puhua, että on 5-10 valmentajaa, on GPS-laitteet ja joka treenit katsotaan screeniltä... Resurssit ovat aivan valtavat, ihan käsittämättömät, päivittelee isä Hannu.
- Erittäin hyvä valinta nuorelle likalle, sai pelata ja kilvoitella oman ikäistensä maailman parhaiden kanssa. Joka ikinen vuosi oli hyppy eteenpäin.
Jenkkiyliopistot ovat pullollaan nuorten maajoukkueiden pelaajia. Valmennus on ammattimaista ja puitteet loistavat, jopa hulppeat. Isojen resurssien takana on myös Yhdysvalloissa vuonna 1972 säädetty tasa-arvolaki. Sen mukaan liittovaltion tukemissa koulutusohjelmissa täytyy noudattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Myös Kuikan vanhemmat saivat huomata yliopistourheilun arvostuksen.
- Ei meinannut kaupastakaan päästä pois, on Hannu-isä kertonut aiemmin Yle Urheilulle tilanteesta, jossa selvisi, että englantia murtaen puhuvat vieraat ovat yliopiston joukkueen kapteenin vanhemmat.
Floridassa Kuikan pelipaikka vaihtui keskikentältä toppariksi. Keskuspuolustajan tontille siirtynyttä Kuikkaa hehkuttivat asiantuntijat ja valmentajat. Vahvuuksia ovat muun muassa monipuolisuus, räjähtävyys, pelikäsitys, aggressiivisuus ja yksi vastaan yksi -tilanteet niin puolustaessa kuin jopa hyökätessä.
Kun Natalia Kuikka palasi Eurooppaan ja siirtyi Ruotsin liigan Göteborgiin 2019, alkoi ensimmäinen varsinainen kausi ammattilaisena.
Isä Hannu tuumaa, että ensimmäisenä vuonna Ruotsissa Kuikan pelaaminen oli vielä vähän aran oloista, mutta toinen kausi olikin jo ihan toisenlainen. Ruotsin mestarina Kuikka palasi Yhdysvaltoihin.
- Jenkeissä ensimmäinen kausi ei ollut enää mitään "anteeksi, että olen olemassa" -mentaliteettia. Nyt tämä kauden alku on ollut vieläkin parempaa. On hämmästyttävää, että joka vuodelle on tullut pieni kehityspykälä.
Kaudella 2021 Kuikka vakiinnutti paikkansa heti avauskokoonpanossa. Portland Thorns voitti alkukaudesta liigacupin. Thorns oli myös ykkönen NWSL:n runkosarjassa, mutta pudotuspeleissä tie tyssäsi välierissä Chicagoa vastaan. Mestaruuden vei lopulta Washington Spirit.
Lisäksi Kuikka valittiin viime vuonna kovatasoisen Women's International Champions Cupin parhaaksi pelaajaksi. Portlandin voittamassa turnauksessa olivat mukana Houston sekä Euroopasta Barcelona ja Lyon.
Kuikan kunnianhimosta ja odotuksista kertoivat kommentit kesken huippukauden.
- En ole ihan supertyytyväinen omaan kauteeni, vaikka ei mitenkään huonosti ole mennyt. Odotan vain itseltäni todella paljon, enkä oikein osaa antaa itselleni armoa, Kuikka totesi viime elokuussa Yle Urheilulle.
Myös tämä kausi on alkanut Portlandilta mukavasti. Heinäkuun peleihin joukkue lähti sarjataulukon kakkospaikalta. NWSL:ssä pelaa 12 joukkuetta, joista kuusi parasta pääsevät pudotuspeleihin.
Kuikka on iskenyt yhden maalin laitapakin tontilta. Hän on pelannut jokaisessa ottelussa, yhtä vaille kaikissa avauskokoonpanossa. Kuikka valittiin myös NWSL:n kesäkuun joukkueeseen.
Nyt Portland joutuu tulemaan hetken toimeen ilman suomalaisvahvistustaan, sillä NWSL:ssä ei EM-kisojen takia maajoukkuetaukoa vietetä.
Kun Suomi viimeksi pelasi naisten EM-kisoissa, Kuikka nousi kisakoneeseen todellisena jokerivalintana. Nyt hän on kansainvälisten näyttöjen perusteella Helmareiden ykköstähti.
Suomen naisten jalkapallomaajoukkue on mukana EM-kisoissa, jotka pelataan Englannissa 6.-31. heinäkuuta. Yle näyttää kaikki 31 jalkapallon EM-kisojen ottelua suorana kanavillaan. Löydät kaiken tarvittavan EM-kisoista Ylen kisasivuilta täältä.
Osallistu kesän kuumipaan futispeliin Futistietäjään täällä! Veikkaa kisojen tulokset aloituspotkusta loppuvihellykseen. Parhaille on luvassa huimia palkintoja.
Lue lisää:
Milloin Helmarit pelaa? Tässä on jalkapallon EM-kisojen 2022 otteluohjelma
Tässä on Helmareiden joukkue jalkapallon EM-kisoihin
Suomen Natalia Kuikka on vakiinnuttanut paikkansa maailman parhaiden pelaajien joukossa - kertoo jopa 4 064 kilometrin ottelumatkojen vaikutuksesta
Taulut saivat kyytiä, kun Natalia Kuikka harjoitteli kotona - ylirasitustila oli johtaa lopettamiseen, mutta pian asiantuntijoiden ylistämä puolustaja haastaa maailman parhaat
TetraSys Oy.