Firenze tunnetaan historiallisen ydinkeskustan taidemuseoista ja palatseista, mutta niiden ohessa - tai niiden sijaan - kannattaa suunnata joen toisella puolella levittyvään kaupunginpuoliskoon, trendikkääseen Oltrarnoon.

Giardino Bardinin puistopuutarhasta avautuu kaunis näköala keskustaan. Kuva: Peppe Mancuso

Kapeana lipuva Arno-joki jakaa Firenzen kahteen osaan. Joen pohjoispuolella levittyvät historiallisen keskustan ydinalueet - kuuluisimmat museot, palatsit ja kirkot sekä vilkkaimmat kadut ja aukiot.

Etelärannalta alkaa historiallisesti hieman uudempi puolisko, Oltrarno, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "Arnon toisella puolella". Moni Firenzen-piipahtaja ei niillä kulmilla ehdi juuri käväistä. Ehkä juuri siksi siitä on tullut kaupungin kiehtovin alue, jossa paikallisetkin viihtyvät.

Oltrarnon reunalla, Firenzen kuuluisan Ponte Vecchio -sillan kupeessa ja sen lähikaduilla riittää vielä vilinää. Turistit kiiruhtavat jättimäiseen Pitti-palatsiin ja sen uumenissa oleviin museoihin katsomaan taidetta, kuninkaallisia asuintiloja ja muotimuseon iltapukuja. Palatsissa kannattaa toki käydä - ja varata sille useampi tunti aika. Mutta sen jälkeen on aika suunnata sivummalle ja lähteä harhailemaan kohti Santo Spiroton ja San Fredianon trendikkäitä kaupunginosia.

Oltrarnosta löytyy paljon pieniä ravintoloita, joissa on hyvä hinta-laatusuhde. Gusta Osteriasta saa tyypillisiä toscanalaisruokia. Kuva: Peppe Mancuso

Ilmapiiri muuttuu saman tien. Leppoisilla kujilla tunnelma on paljon rauhallisempi, maanläheisempi ja paikallisempi kuin ydinkeskustan kortteleissa.

Vastaan tulee monenlaisia pikkuliikkeitä ja puoteja, taidegallerioita ja artesaanien pölyisiä työtiloja. Täältä löytyy mukavan hintaisia trattorioita, osterioita, kahviloita ja viinibaareja. Niihin kannattaa palata illan tullen, mutta sitä ennen on noustava ylös rinteeseen ja kukkulalle.

Keväällä ja kesällä Giardino Bardini huumaa. Jyrkkään rinteeseen tehty renessanssityylinen puutarha on silloin tulvillaan kukkien värejä ja tuoksuja. Mutta silloinkin, kun kukkaloisto on vaatimattomampaa, saa nauttia hienoista maisemista, suihkulähteiden solinasta ja seesteisyydestä.

Bardinin puutarha on hieman syrjäisempi kuin suosittu Boboli-puutarha, joka levittyy Pitti-palatsin takana. Bardini on pienempi ja rauhallisempi, kasvillisuudeltaan villimpi sekä ehdottomasti viehättävämpi.

1. Rento Caffè degli Artigiani (Via dello Sprone 16) on alueen sympaattisimpia pikkukahviloita. Täältä saa kotitekoisia leipomuksia, lounasannoksia ja välipalaa. Illalla poiketaan aperitiiville. Toisinaan on elävää musiikkia.

2. Firenzessä riittää pieniä tunnelmallisia viinibaareja. Vanhaan viinikellariin tehty Il Santino (Via Santo Spirito 60) on yksi niistä. Asiakkaita on tavallisesti enemmän kuin tilaa, mutta aina voi astua ulos jalkakäytävälle lasinsa kanssa. Sen kaveriksi saa pientä suolapalaa.

3. Suositussa Gustapizzassa (Via Maggio 46) ei hienostella. Pizzat tarjotaan pahvilautasilta ja ne saa syödä sormin.

4. Rennon rustiikissa Osteria Santo Spirito -ravintolassa tarjotaan toscanalaista ruokaa, kuten firenzeläistä T-luupihviä, bistecca alla fiorentinaa. Gratinoidut gnocchit ovat herkullisia. Lämpimällä säällä voi istua ulkopöydissä Oltrarnon suosituimmalla aukiolla.

Sypressit tuoksuvat ja linnut sirkuttavat, kun kipuaa katua korkealle kukkulalle Oltrarnon ylle. Huipulle on pitkä nousu, mutta siellä lymyävä San Miniato al Monten kirkko on kaunis, koristeellinen ja lähes tyhjä - sekä paljon tunnelmallisempi kuin keskustan kuuluisa tuomiokirkko. Kryptassa voi kuunnella tuhatvuotiaiden kiviseinien hiljaisuutta.

San Miniato al Monten kirkossa on tunnelmallista ja hiljaista. Kuva: Peppe Mancuso

Vaikuttavinta on silti kirkon edestä avautuva panoraama joen yli keskustan kattomosaiikkiin, kellotorneihin ja kupoleihin. Toisessa suunnassa alkaa vihreiden kukkuloiden poimuttama toscanalainen maaseutu. Näköala on paljon hienompi kuin alempaa rinteestä, suositulta Piazzale Michelangelolta.

Sanotaan, että Firenzen auringonlasku pitäisi kokea ylhäältä näköalapaikalta. Mutta se näyttää upealta myös silloin, jos istuskelee kaiteella Santa Trinitan kävelysillalla.

Santa Trinitan sillalla odotellaan illan tuloa ja syödään jäätelöä. Sen eteläpuolelta alkaa Oltrarnon kiehtova kaupunginpuolisko. Kuva: Peppe Mancuso

Kun aurinko hiipuu sopivaan kulmaan, sen säteet värjäävät joen rannalla kohoavat talot hehkuvan vaaleanpunaisiksi ja oransseiksi. Illan hämärtyessä valot tuikkivat tummaan veteen Ponte Veccio -sillan koruliikkeistä.

Nyt kannattaa palata Oltrarnon kujille ja suunnata Santo Spiriton kirkon edustalla levittyvälle aukiolle, suositulle kohtauspaikalle, jonka rennot terassiravintolat alkavat jo täyttyä.

Kuva: Peppe Mancuso

Espanjassa, Brasiliassa ja nyt Malesiassa asuva, liki sadassa maassa käynyt Mira on matkatoimittaja ja copywriter. Lisää inspiraatiota reissuillesi löydät Miran Facebook-sivuilta.