Stuertti Jarkko Hänninen kertoo, nukkuvatko lentoemännät ja stuertit todella päiväunia työajalla ja mitkä asiat voivat vaikuttaa biletysintoon.

Jonkun mielestä hohdokkaalta vaikuttava työ on useimmiten jotain ihan muuta: väsymystä, unettomia öitä ja koti-ikävää, stuertti Jarkko Hänninen kertoo. Kuva: Jarkko Hänninen

Lentäminen on monelle arkista puuhaa, mutta siitä huolimatta lentomatkustaminen herättää paljon kysymyksiä. Etenkin pandemian jälkeen lentokoneeseen astuminen saattaa tuntua jälleen jännittävältä ja matkustamomiehistön työ kiinnostavalta. Jarkko Hänninen työskentelee stuerttina Finnairilla ja kertoo, millaisiin kysymyksiin hän törmää usein.

Kannattaa ehdottomasti! Lentopelossa ei ole mitään hävettävää, ja usein matkustajan pelko helpottaa jo, kun asiasta mainitsee ääneen.

Lentopelkoisen matkustajan kanssa jutellessa tärkeintä on pysyä itse rauhallisena. Usein kysyn matkustajalta, mistä lentopelko johtuu. Joskus esimerkiksi edellisellä lennolla on saattanut sattua jotain erikoista, joka on jäänyt mietityttämään. Pelko voi johtua myös siitä, että ei ole lentänyt kovin paljon tai ei tiedä, mistä joku ääni lentokoneessa johtuu. Moni myös miettii, onko turbulenssi vaarallista.

Lentäjä Niina Hautala kertoi aiemmin Ilta-Sanomien haastattelussa, että turbulenssia voisi verrata siihen, kun ajaa kuoppaista soratiellä kovaa vauhtia autolla. Ilmaa voisi kutsua leikkisästi lentokoneen tieksi, ja jos tiessä on kuoppia, voi matka olla epätasaista. Lentokoneet on myös suunniteltu kestämään kovaakin turbulenssia, hän painotti.

Lue lisää: Miksi lentäjillä on erikoinen ruokajärjestely? Mitä hihan raidat tarkoittavat ja mikä on "hattukulma"? Lentäjä Niina Hautala avaa ammattinsa saloja

Short haul -lennoilla eli lyhyemmillä kotimaan ja Euroopan lennoilla catering toimittaa meille omat miehistöruuat, jotka ovat hyvin samantyyppisiä kuin lämpimät ateriat, joita matkustajat voivat tilata.

Pääruuan lisäksi ateriaan kuuluu salaatti, leipä, hedelmä sekä välipalaa. Työpäivien pituudet vaihtelevat paljon, ja pitkinä päivinä saamme kaksi lämmintä ruokaa.

Long haul eli kaukolennoilla syömme samaa ruokaa kuin matkustajat - useimmiten business-luokan ruokia, jotka ovat jääneet ensimmäisestä tarjoilusta. Kaukolennon toinen ruoka on meille erikseen toimitettu lämmin ateria. Työnantaja siis tarjoaa meille ruokailun työpäivän aikana, mutta maksamme ruuista verotusarvon.

Aiemmin, lentäjä Niina Hautala kertoi Ilta-Sanomille, miksi lentäjät eivät syö samaa ruokaa lennon aikana:

Lue lisää: Miksi lentäjillä on erikoinen ruokajärjestely? Mitä hihan raidat tarkoittavat ja mikä on "hattukulma"? Lentäjä Niina Hautala avaa ammattinsa saloja

Koska lennämme pitkiä lentoja ja saatamme olla töissä läpi yön, on tärkeää huolehtia jaksamisesta. Matkustamomiehistön työ- ja lepoajat ovatkin tarkkaan säänneltyjä, ja pitkillä lennoilla työntekijöille on viranomaisen mukaan järjestettävä mahdollisuus lepäämiseen.

Emme siis painu pehkuihin tylsyyden tai huvin vuoksi, vaan jotta jaksamme olla virkeinä turvallisuuskriittisessä työssä.

Isoissa laajarunkokoneissa on miehistölle tarkoitetut tilat. Siellä on pienet pedit, joihin pääsemme vuoroissa lepäämään. Lepoajan pituus riippuu lennon pituudesta. Etenkin kaukolentojen kotiinpaluussa lepohetki tulee tarpeeseen, sillä nukkuminen kohteessa saattaa olla vähän mitä sattuu aikaeron ja väsymyksen vuoksi. Aika usein käytänkin "leparin" nukkumiseen.

Lennoilla saattaa joskus sattua sairauskohtauksia tai muita erikoistilanteita. Näitä tapauksia varten meidät on koulutettu perusteellisesti. Elvytystä ja esimerkiksi uunipalojen sammuttamista harjoittelemme vuosittaisissa koulutuksissa.

Ennen koronaa ja pitkiä lomautuksia ehdin lentää noin neljä kuukautta ja nyt olen ollut töissä taas muutaman kuukauden, joten erikoistapauksia ei ole ehtinyt kertyä omalle uralleni kovinkaan paljon.

Yksi jännittävä hetki tapahtui kuitenkin Bangkokin lennolla, kun yksi hattuhyllyistä aukesi juuri, kun kone oli lähdössä nousuun ja kiihdyttämässä vauhtia kiitoradalla. Heti perään toinenkin hylly napsahti auki, ja mietin sekunnin murto-osan, että mitä teen.

Lentoonlähtö on lennon kriittisimpiä vaiheita, jolloin kaikkien tulee istua paikallaan turvavyö kiinnitettynä.

Päätinkin odottaa sen aikaa, että lentokoneen renkaat olivat ilmassa, jonka jälkeen juoksin nopeasti laittamaan hattuhyllyt kiinni. Sitten palasin omalle paikalleni istumaan ja kiinnitin turvavyön.

Työssämme joudumme usein arvioimaan erilaisia vaihtoehtoja, mutta pääsääntönä on toimia aina turvallisuus edellä. Niin tässäkin tapauksessa.

Naurattaa, sillä tämä on ehkä mielikuva, joka joillakin on. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta: väsymystä, unettomia öitä ja koti-ikävää.

Kohteessa vietettävä aika riippuu siitä, kuinka usein kohteeseen lennetään. Useimpiin kohteisiin lennetään päivittäin, jolloin layoverit ovat vain noin vuorokauden mittaisia. Siinä ajassa ei ehdi paljon muuta kuin levätä, syödä ja valmistautua paluulentoon.

Korona on tuonut tullessaan myös tiukat karanteenit, ja joissakin kohteissa joudumme viettämään koko layoverin hotellilla tai jopa sisällä hotellihuoneessa.

Meillä on myös nollatoleranssi alkoholin suhteen, ja joskus henkilökunnalle järjestetään satunnaispuhallutuksia. Tämäkin vähentää miehistön bileintoa.

Silloin tällöin kohdalle kuitenkin sattuu pidempiä layovereita, joiden aikana miehistö saattaa käydä yhdessä syömässä tai katselemassa paikkoja.

Itse olin juuri uuden Dallasin-reittimme avauslennolla. Koko miehistö oli reissusta niin innoissaan, että kaikki halusivat lähteä yhdessä syömään ja kiertelemään kaupunkia.

Omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista on pidettävä hyvää huolta. Jokaisella on varmasti omat keinonsa, joiden avulla väsymyksen kanssa oppii elämään. Itse pyrin nukkumaan aina, kun nukuttaa ja kun nukkumiseen on mahdollisuus. On myös hyvä, että työhömme liittyvien pakollisten lepoaikojen toteutumista valvotaan tarkasti.

Lepoon, terveelliseen ravintoon ja liikuntaan onkin syytä panostaa. Itse nautin, kun pitkän kaukolennon jälkeen pääsen haukkaamaan raitista ilmaa pitkälle kävelylle koiran kanssa.