Vesijettien onnettomuuksissa korostuu vähäinen osaaminen kulkupelin käsittelyssä, meripelastusjohtaja sanoo. Vesijetillä liikkumiseen ei vaadita ajokorttia eikä koulutusta.

Vesijettejä Eiranrannassa Helsingissä. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Vesijettien kasvanut suosio on johtanut yhä lisääntyvään määrään onnettomuuksia.

-?Kyllä se on ollut kasvava trendi useamman vuoden ajan. Varsinkin viime vuonna on ollut näitä vesijeteille sattuneita onnettomuuksia enemmän kuin tavallisesti, kommentoi meripelastusjohtaja Janne Ryönänkoski Suomenlahden merivartiostosta.

Traficom kertoi maaliskuussa, että veneily on korona-aikana kasvattanut suosiotaan ja erityisesti vesiskootterien eli vesijettien määrä on kasvanut. Moottorivene on yhä ylivoimaisesti yleisin vesilläliikkumisväline 88 prosentin osuudellaan kaikista rekisteröidyistä vesiajoneuvoista, mutta uusien myytyjen liikkumavälineiden joukossa vesijettejä on jo neljännes.

-?Kun ajetaan fiksusti ja otetaan huomioon muut vesillä liikkujat niin se on parhaimmillaan hauskaa huvittelua. Hyvä renki, huono isäntä, meripelastusjohtaja kuvailee vesijettiä laitteena.

Vesijetillä liikkumiseen ei tarvitse koulutusta eikä ajokorttia, ja sellaisen voi kuka tahansa täysi-ikäinen vuokrata. Ryönänkosken mukaan se myös näkyy onnettomuuksissa.

-?Vesijettien vuokraajia on aika paljon, ja vuokraajan käyttökokemus on usein ihan ymmärrettävästi alhainen. Yleensä kun näitä onnettomuuksia sattuu, niin niitä sattuu nuorelle suomalaiselle miehelle.

Onnettomuuksissa ei Ryönänkosken mukaan ole mukana alaikäisiä eikä alkoholikaan yleensä liity asiaan, vaan kyse on nimenomaan osaamisen puutteesta.

Kun suurin osa kuljettajista on vuokraajia, niin hänen mukaansa esimerkiksi vesiliikennemerkkien tuntemus voi olla huonoa, mikä ei myöskään auta tilanteita.

-?Kun vauhdit alkaa olla parhaimmillaan 50-80 kilometriä tunnissa, niin riski kasvaa, jos osaaminen, kyky ja taito käsitellä vesijettiä on alhainen.

-?Kun ajetaan fiksusti ja otetaan huomioon muut vesillä liikkujat niin se on parhaimmillaan hauskaa huvittelua. Hyvä renki, huono isäntä, meripelastusjohtaja Janne Ryönänkoski kuvailee vesijettiä laitteena. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Esimerkiksi 2. heinäkuuta poliisi kertoi Helsingin Vasikkasaaren lähellä sattuneesta vesijettionnettomuudesta, jossa kaksi vesijetin kyydissä ollutta sinkoutui kyydistä mereen. Toinen heistä loukkaantui ja tarvitsi sairaalahoitoa. Meripelastusjohtaja Ryönänkosken mukaan tapauksessa vakavammilta seurauksilta vältyttiin vain siksi, että molemmilla oli pelastusliivit päällä.

Poliisin tiedotteessa puhuttiin myös samasta piikistä, mistä Ryönänkoski puhuu: läheltä piti -tilanteita on sattunut useita viime viikkoina jo yksin Helsingin alueella.

Lue lisää: "Kipukynnys ylitetty" -?polttoaineen kallistuminen mutkisti suomalaisten lomasuunnitelmia

Lue lisää: Uusien polttomoottori­autojen valmistaminen loppuu hyvin todennäköisesti 2035 - mitä siitä seuraa autoilijoille?

Kun kysyy, mitä asialle voisi tehdä, meripelastusjohtaja haluaa vastuuttaa nimenomaan vesijettien kuljettajia.

-?Vesijettien käyttäjät voisivat olla niin valveutuneita, etteivät käyttäisi laitteita aina täydellä teholla ja ottaisivat selvää vesiliikennemerkeistä.