Koboltti lienee historiaa ladattavien autojen akuissa jo kymmenen vuoden päästä. Kierrätys jopa parantaa akuissa käytettäviä materiaaleja.

- Tällä hetkellä tärkeät akkumateriaalit eivät ole sitä enää viiden vuoden päästä, Väreen sähköisen liikenteen johtava asiantuntija Jussa Nieminen sanoo.

Ilta-Sanomat julkaisee kesällä muutamia autoaiheisia artikkeleita uusintoina. Tämän jutun ensi-ilta oli maaliskuussa 2022.

Suomalaisten autoilijoiden haluamisilla ei ole sanottavaa vaikutusta siihen, minkälaisella tekniikalla varustettuja autoja valmistetaan ja myydään reilun kymmenen vuoden kuluttua. Autotekniikan suurista linjoista päätetään Euroopan tasolla ja polttomoottoriautoista luopumista ohjataan lainsäädännöllä.

Vaikka eräänlaisena takarajana on vuosi 2035, niin jo tämän vuosikymmenen puolivälissä nähdään merkittävä nollapäästöisten sähköautojen myynnin kasvu.

- Vuonna 2025 voimaan tulevien Euro 7 -päästömääräysten myötä polttomoottoristen lataushybridien valmistaminen tulee autotehtaille aika kalliiksi, ja varsin pian sen jälkeen uutena myytävät ladattavat autot ovat täyssähköautoja, kertoo energiapalveluyhtiö Väreen sähköisen liikenteen johtava asiantuntija Jussa Nieminen.

Niemisen käyttämä termi "ladattavat autot" tarkoittaa sekä täyssähköautoja että lataushybridejä. Tällä hetkellä Suomessa ensirekisteröitävistä ladattavista autoista noin kaksi kolmasosaa on ladattavia hybridejä.

Lue lisää: Tässä on vihdoin sähkö-Toyota! Akkutakuu jopa miljoona kilometriä

Lue lisää: Uusi sähköautomerkki kertoo ajoakun kestävän käytössä jopa 20 vuotta - tuontia Suomeen suunniteltu jo kuukausien ajan

Vielä tällä hetkellä ladattavien autojen ajoakkujen korjaaminen on varsin kallista ja vähäistä, ja ladattavia autoja lunastetaan todennäköisesti herkemmin kuin perinteisiä polttomoottoriautoja. Tässäkin on odotettavissa muutos: akkuja aletaan myös korjata, ja tätä varten syntyy uutta korjaamotoimintaa.

Akkumateriaalien ja varsinkin Kongosta peräisin olevan koboltin eettisyys saattaa arveluttaa ladattavan auton hankintaa suunnittelevaa. Suomen autokannan sähköistymisen ensimmäistä vuosikymmentä Tekniikan Maailman tuottajana seuranneella Jussa Niemisellä on tähän lohdullista kerrottavaa.

- Tällä hetkellä tärkeät akkumateriaalit eivät ole sitä enää viiden vuoden päästä. Ja kun sähköautojen tuotannossa ollaan joskus kymmenen vuoden päästä suurissa volyymeissa, niin akuissa käytetään ihan eri materiaaleja kuin nykyään.

Lue lisää: Tässäkö on Teslan akkujen pitkän iän salaisuus? Lohjalainen keksijä Daniel uskoo tietävänsä selityksen

Niemisen näkemys akkutekniikan kehityksestä saa tukea esimerkiksi eteläkorealaiselta Kialta, jonka näkemyksen mukaan akkujen energiasisältö kasvaa vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 50 prosenttia. Tämä on tervetullut tieto sähköautojen toimintamatkoista huolestuneille - ja samaan kategoriaan kuuluu Kian arvio, että samalla ajanjaksolla kustannuksissa tapahtuu 40 prosentin lasku.

- Visio on, että kun auto tulee tiensä päähän, sen akku on vielä käyttökelpoinen muissa käyttökohteissa. Akkujen hyödyntämistä jonkinlaisina teollisuusakustoina on tällä hetkellä kokeilu lähinnä tutkimusmielessä. Se ei varmasti ole vielä kaupallisesti järkevää, mutta kun liikenteestä poistuvien akkujen volyymit kasvavat, niin se alkaa olla taloudellista järkevää.

Lue lisää: Sähköautojen kohonnut vahinkoriski puhuttaa -?yksi merkki erottuu

Akkumateriaalien kierrättämisessä tähdätään vähintään 90 prosenttiin.

- Mutta mieluummin 95 prosenttiin. Vielä tällä hetkellä kierrätetään lähinnä akkuteollisuuden sivuvirtaa, mutta se on hyvää harjoittelua siihen, kun akkuja alkaa oikeasti tulla kierrätykseen. Tulevaisuudessa akkumateriaalit ovat lisäksi kierrätettävissä paremmaksi materiaaliksi, kuin mitä kaivosteollisuus pystyy tuottamaan, tietää Jussa Nieminen.