Kalush Orchestran euroviisu on kyllä erikoinen, mutta pelkkää sympatiaa Ukrainan menestys ei ollut, kirjoittavat IS:n viisutoimittajat Pauliina Leinonen ja Tatu Onkalo.

Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Olisiko Ukraina voittanut Torinon euroviisuja ilman Ukrainan sotaa? Tuskin tällä biisillä, ukrainankielisellä räpillä. Eikä ainakaan viime vuonna Rotterdamissa, jossa oli tasoltaan euroviisujen kaikkien aikojen kovin kattaus. Hyvin se olisi silti menestynyt.

Kalush Orchestran voittajakappale Stefania on erikoinen, mutta ei mikään turha. Räppäri Oleh Psiuk on kirjoittanut sanat Stefania-äidistään. Sanat olivat alun perin vain ylistys omalle äidille, mutta Ukrainan sota on tuonut niihin uuden kaiun. Ukrainalaisille kappale edustaa kaikkia Ukrainan äitejä, jotka kärsivät sodassa. Niitä, joiden kohtaloa he nyt itkevät.

Kappaleen ydin on hypnoottinen kertosäe. Viisufanit muistavat Moldovan Epic Sax Guyn, mutta miksei kukaan nosta esiin Kalush Orchestran sydäntä: huilua soittavaa ja raastavan kauniisti laulavaa Tymofii Muzytshukia!

Ukrainan esityksen visuaalinen ilme ansaitsee kehunsa. Siinä on paljon kansanperinne-elementtejä, muttei mitään liikaa. Tv-ruutuun poikkeuksellisen tehokkaalta näyttää ennen kertosäettä tuleva kohta, jossa yhtye heijastuu lattiaan.

Kun muut maat ovat harjoitelleet esitystään kuukausia, pari päivää ennen sodan syttymistä viisuedustajaksi valittu Kalush Orchestra lähti Torinon euroviisuihin aivan eri tilanteesta. Vielä maaliskuussa Oleh Psiuk työskenteli vapaaehtoisjoukoissa avustamassa.

Olisiko Ukraina menestynyt ilman sotaa? Monet tuntuvat unohtavan, että Ukraina on yksi euroviisuhistorian menestyneimmistä maista.

Ukrainaa on kiittäminen esimerkiksi Helsingin euroviisujen väriläiskästä Verka Serdjutskasta. Tuolloin toiseksi sijoittunut Verka rallatteli kappaletta Dancing Lasha Tumbai, jonka on sanottu tarkoittavan todellisuudessa Dancing Russia Goodbye.

Ukraina on voittanut viisut jo kahdesti, vaikka osallistumisia on takana vasta 18. Voittajat vuosilta 2004 ja 2016 eli Ruslanan Wild Dances ja Jamalan 1944 ovat jääneet viisuhistoriaan.

Ukraina on suurten rahoittajien lisäksi ainoa viisumaa, joka on päässyt finaaliin jokaisella osallistumisellaan. Top 5 -sijoituksia on seitsemän, vain Ruotsilla ja Venäjällä on enemmän, mutta ne ovat osallistuneet kisaan paljon kauemmin kuin Ukraina.

Monesti valitetaan itäeurooppalaisten pärjäävän naapuri- ja siirtolaisäänin, mutta ainakin ukrainanalaisten euroviisulista puhuu ilman niitäkin puolestaan. Go_A-yhtyeen ukrainankielinen spektaakkeli tuli viime vuonna tuli yleisöäänin toiseksi, vaikka nihkeilevät tuomarit vetivätkin lopullisen sijoituksen vasta viidenneksi.

Stefanian sijoitusta ilman Venäjän julmuuksia on tietysti mahdotonta sanoa. Mutta oliko kisassa tänä vuonna joku muu, joka olisi ihan erityisesti voiton ansainnut? Erottuiko mikään muu maa joukosta yltääkseen viisuklassikoksi? Tarvitsiko kukaan muu tänä vuonna voittoa enemmän kuin ukrainalaiset?

Poliittisesti ei saisi äänestää, mutta joskus ylevät periaatteet täytyy vain unohtaa. Sitä paitsi politiikka on aina ollut läsnä euroviisuissa.

Jamalan voittoon saattoivat hyvin vaikuttaa Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota. Seuraavana vuonna Kiovan euroviisuissa tuli selväksi, kuinka tärkeä voitto Ukrainalle silloin oli.

Turistien lisäksi euroviisut toivat kovia kokeneeseen maahan iloa ja toivoa. Kiovalaiset saapuivat sankoin joukoin keskuskadulle rakennettuun viisukylään, nauttivat kansainvälisestä tunnelmasta ja kertoivat tuntevansa olonsa ehkäpä hieman enemmän osaksi Eurooppaa.

Sitä samaa Kalush Orchestra on sanonut. Jo euroviisuedustuspaikka merkitsi heille sitä, että Ukraina on yhä olemassa. Eurooppa ei saa unohtaa Ukrainaa.

Eikä euroviisut ole mikään urheilukilpailu. Tunteet vaikuttavat, ilman niitä musiikki olisi vain melua.

Sanat tuntuvat helinältä, kun miettii sodan tuhoa ja raakuuksia maassa, johon vain muutama vuosi sitten viisut veivät tutustumaan. Järjestetäänkö 2023 euroviisuja Ukrainassa on toinen kysymys. Todennäköisesti kisa joutuu evakkoon vieraaseen maahan, kuten miljoonat ukrainalaiset sitä ennen. Toivottavasti näemme silti ukrainalaiset viisut.